keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Salaisen jouluystävän toinen paketti

Huh, pääsinpä viimeinkin koneelle tekemään tämän postauksen. Oma tietokoneeni on nimittäin tällä hetkellä huoltomiesten hellässä huomassa, mikä on aiheuttanut pieniä ongelmia bloginkin päivittämisessä. Toki myös suvun pienimmän syntymäpäiväjuhlat ja kouluviikko on aiheuttanut hoppua.

Mutta asiaan, sain joitain päiviä sitten haltuuni Salaisen jouluystäväni toisen ja siis viimeisen paketin. Tai siis paketit.



Paketista paljastui jouluisia tarroja, teippiä ja kiiltokuvia, kivoja pakettikortteja, Kettu-kaerkkeja, kulkusia, minun väristäni lankaa ja puinen sievä joulukoriste, joka oli harmi kyllä mennyt ilmeisesti postissa rikki. Vähän enemmän olisi ehkä saanut olla siis toppauksia ympärillä. Toivottavasti saan koristeen vielä liimattua ehjäksi siististi.

Kiitokset salaiselle ystävälleni. Kunpa vain olisit muistanut paljastaa paketin yhteydessä, kuka oikein olit. Se olisi ollut hauska tietää.

---

Useimamt ovatkin jo ehkä huomanneet, että huomenna alkaa joulukuu. Jestas, miten aika rientää! Itse odotan jo malttamattomana kalenterieni ensimmäisen luukun avaamista. Sainkin siskonpojalta yhden lisää nimipäiväni kunniaksi. Aika liikuttava.


Täällä odotetaan kovasti myös yhden blogissakin tutuksi tulleen tontun paluuta. Saa nähdä, onko Touko itse pysynyt ajan kulumisessa mukana ja huomannut, että sen pitäisi olla huomenna taas minua ja muutamaa muutakin viihdyttämässä.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Joulumainosten parhaimmistoa brittien tapaan

Amerikassa ja erityisessä Britanniassa ollaan hulluna joulumainoksiin. Nuo tavaratalojen ja kauppaketjujen mainokset ovat yleensä tavallista pidempiä ja selvästi isolla rahalla tehtyjä. Aika tyypillistä myös on, että mainoksissa on joku koskettava tarina. Onpa joskus syytelty, että jotkut mainokset olisivat jopa liian itkettäviä joulumainoksiksi. (Syytän mm. John Lewisin kahden edellisen vuoden mainosta ja kyllä Sainsburyn raukka Mog-kissakin saa edelleen vedet silmiin)

Ihmiset odottavat tiettyjen tahojen joulumainoksia innolla jo etukäteen ja Youtubestakin löytyy nykyään oikein reaktiovideoita, joissa ihmiset katsovat niitä odotettuja mainoksia ensimmäistä kertaa. Ihan siihen en nyt lähtenyt, mutta tässä olisi muutamia tämän vuoden brittimainoksia. Nenäliinat esiin!





(Sainsbury's ei mielestäni tänä vuonna onnistunut ihan niin hyvin)



Marks & Spencer on ainakin lähtenyt jouluun kunnon mainosbudjetilla.

Ja sokerina pohjalla joulumainosten kuningas John Lewis ja Buster the Boxer.


Tosin ihan täydelliseksi tämän tekisi se, että ihmisten reaktio olisi lopussa iloisempi. Mutta kyllä tämä taitaa olla jo ihan all time-suosikkejani joka tapauksessa.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Salaisen jouluystävän ensimmäinen paketti

Aikansa se otti, mutta vihdoinkin sain käsiini Salaisen jouluystäväni ensimmäisen paketin. Surkeiden sattumusten sarjan vuoksi sain paketin postista vasta tänään, vaikka tiesin sen jo saapuneen. Mutta voi että iten riemastuttavalta tämän avaaminen jälleen tuntui. Tai siis näiden, sillä paketin sisältö oli paketoitu yksitellen kutkuttaviin paketteihin. Hätähousuna ehdin ensin avata kortin, jossa oli resepti pumpkin spice latteen. Tämän avulla osasin jo vähän aavistella, mitä tuleman pitää.


Ja niin paketista paljastuikin pussilliset kanelia, inkivääriä, muskottipähkinää ja neilikkaa eli pumpkin spice -mausteseoksen pääraaka-aineet, ruokokidesokeria, pari pussia jouluteetä sekä tuikkulyhty.


Kahvihammastani kolotti juuri sopivasti, joten päätin kokeilla kurpitsamaustekahvia heti. Tosin tein sen valmiiseen kahvijuomaan vähän oikaistakseni. Ja hyväähän siitä tuli. Mukavan mausteista. Pumpkin spice -sekoitukseni tein tämän ohjeen mukaan. Joissain ohjeessa on mukana myös maustepippuri.



Kiitoksia kahvihetkestä salaiselle ystävälleni! Ja vielä tiedoksi, että jos olet seuraava pakettia lähettämässä niin, että se olisi perillä 25.11.-4.12. niin lähettäisitkö sen saamaasi toiseen osoitteeseen, sillä olen tuolloin taas koulureissussa. (SmartPost käy edelleen) Näin paketti ei joudu odottelemaan yksinäisenä postissa.

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Joulua Stockmannilla

Vihdoinkin sain haalittua aikaa kuroa tämän perinteisen postauksen kasaan. Stockmannin jouluosastolla tuli vierailtua jo pari viikkoa sitten, mutta opintojen ja muiden kiireiden takia oli vaikea istua alas kuvia käsittelemään ja kirjoittamaan. 

Tänä vuonna koin Stockmannilla pienen pettymyksen, sillä jouluosasto oli siirretty perinteisestä Argos-hallista kenkäosastojen viereen neljänteen kerrokseen. Osasto oli siis hieman aiepaa pienempi ja vaikka tavaraa ja katseltavaa riitti nytkin ruhtinaalisesti, söi tämä sijainti kuitenkin palasen tunnelmasta. Pienemmässä tilassa kun ei ole mahdollisuutta aiempaan ilmavuuteen, tavaroiden kauniiseen esillepanoon ja osaston somistamiseen.


Ensi silmäyksellä katsottuna tämän vuoden hallitsevin ilme oli ylellinen metallinhohde ja kimallus. Metallinsävyistä esillä oli eniten lämpöiset sävyt eli kulta ja edelleen trendikäs kupari. Hopea oli tällä kertaa vähän alakynnessä. Myös muodikas musta oli edustettuna näkyvästi.
Muuten trendeistä erottui selkeästi graafiset kuviot (edelleen), liukuvärit ja - hiukan yllättäen - höyhenet. Höyheniä ja sulkia näkyi joka paikassa joko omina koristeinaan, kuusenkoristeiden somisteina sekä muotoina ja kuvioina. 

Seuraavissa kuvissa on suosikkihyllyni. Miten kauniita sävyjä ja maltillista hohdetta. Yllättävän hyvännäköinen harmaakin näkyy. Tästä trendistä selkeämmin vielä myöhemmin.
Irralliset poronsarvet ovat ielestäni edelleen vähän arveluttavia joulukoristeita, mutta näissä ja korien kävyissä oli kaunis hopean sävy.
Huom. liukuvärjäys.




Erilaiset eläimet näyttävät olen edelleen kovassa huudossa. Viime vuonna eläinaiheissa näkyi selkeästi pöllöt, tämä näyttäisi puolestaan olevan kettujen vuosi. En valita, sillä kettu on lempieläimiäni.


Höyhenkoristeet olivat itseasiassa unisieppareita. Niitä löytyi myös pallojen sisään sullottuina.

Yksi tämän vuoden trendeistä näyttäisi olevan myös harmaan sävyt ja siihen liittyvä tietynlainen rouheus ja rosoisuus. Tähän liittyen paljon näkyi myös tietynlainen kotikutoinen ilme, eli vähän viimeistelemättömän näköistä jälkeä, yksinkertaisia materiaaleja kuten betonia, käsinkirjoitetun näköistä tekstiä ja esineitä, jotka voisivat olla itse tehtyjä.


Niin sanotusti värikkäämpiä trendivärejä ei paljoa näkynyt, mutta viime vuodelta tuttu turkoosi/petroolinsininen pitää edelleen pintansa. Lisäksi mukaan oli tullut ripaus kylmää lilaa ja vaaleanpunaiseen vivahtavia sävyjä. Murretuilla sävyillä siis mentiin.

Bongatkaa jälleen liukuvärjäys.
Viime vuodelta tuttu riikinkukkoteema- ja väritys oli mukana edelleen. Ja ovathan nuo edelleen upeita.

Värikkyyttäkin löytyi omalta osastoltaan, mutta sitten mentiin jo omaan makuuni vähän liiankin kirkkaisiin väreihin. Sitä vähän kritisoinkin, että ainakaan tänä vuonna ei Stockalta löyä ihan vain tavallisia ja perinteisen värisiä koristeita. Jos esimerkiksi lähtee tuolta etsimään sinisiä joulupalloja, vetää kyllä vesiperän.

Pahoittelut sumuisuudest. Kameralla oli tarkennusongelmia. 

Huomioikaa jälleen liukuvärjäys.

Perinteistä punaista ja valkoistakin löytyi tänä vuonna aika vähän. harmi kyllä, koska näidenhän kuvittelisi tekevän hyvin kauppansa. Valkoista korvaamassa tuntui olevan kirkas, hohtava lasi.


Vielä mainitsematta jääneitä suosikkejani kuusenkoristeista olivat nuo upean uusvanhat antiikkipallot. Täysosuma minulle, rakastan tuollaista vanhanaikaista tunnelmaa. Lisäksi jäin haikailemaan tuon jo viime vuodelta tutun peuraasetelman ja erityisesti vieressä olevan lumisadesoittorasian perään.  Myös nuo kolme pientä lumisadepalloa viehätti, mutta en ole maksamssa 15 euroa kolmesta noin viiden sentin korkuisesta esineestä. Saisinko edes kevyen alennusmmyynnin?



Ja sitten inhokkeihin! Tai ainakin joihinkin vastaaviin. Tänä vuonna ei nimittäin mitään älyttömän hirveää tai kummallista osunut silmään. Mutta olettekos te koskaan kuulleet ananaksen yhteydestä jouluun?  En minäkään. Kissat ja koiratkin olisivat ihan kivoja, mutta miksi niillä on aurinkolasit?