Pikkulahjoiksi vaniljauutetta

Haa, kerrankin olen ajoissa asialla. Halusin jo viime vuonna tehdä ystäville annettaviksi pikkulahjoiksi pienet pullolliset itsetehtyä vaniljauutetta. Ongelma vain oli siinä, että ajatus syntyi vähän turhan lähellä joulua. Vaniljauutteen tekeytymiseen kun kannattaa varata ainakin kuukausi tai pari - riippuen hiukan siitä, kuinka paljon vaniljaa ja nesteeksi tuelvaa alkoholia laittaa.

Nyt kuitenkin muistin aiemmat aikeeni, seinä vain nousi vastaan siinä, etteen tahtonut löytää sieviä pieniä pulloja lahjoja varten. Tyydyin lopulta tuollaisiin somiin pikkupurnukoihin. Laatu vain ei ollut mitään superpriimaa. yhdestä purkista halkesi siististi pohja hauskan napsahduksen saattelemana, kun kaadoin siihen kuumaa vettä desinfiointia varten. Samoin nuo tiivisteet hiukan huolestuttavat, mutta toivottavasti ne nyt pitävät. Näillä kun on nyt mentävä.

Kuvassa nestettä ei ole ihan täyteen asti, sillä olin arvioinut sen tarpeen vähän pieleen. Löysin kuitenkin yhden pullonpohjan ja täytin myöhemmin purkit täyteen. Neste siis tummuu ajan muota kauniin tummanruskeaksi, kun vanilja liukenee siihen. On kuulemma valmiina niin paljon parempaa tavaraa kuin mikään valmis vaniljasokeri.

Vaniljauuteella taitaa olla yhtä vaihtelevia reseptejä kuin on tekijöitä ja henkilökohtaisia makuja. Perusresepti taitaa kuitenkin useimmiten kuulua niin, että 1-2 vaniljatankoa halkaistaan pitkittäin ja laitetaan pulloon/purkkiin, johon kaadetaan vielä päälle n. 2 dl kirkasta vahvaa alkoholia, esimerkiksi vodkaa tai rommia. (omat purkkini olivat alle desilitran vetoisia, joten laitoin puolikkaan vaniljatangon per purkki)

Sitten pullojen ja purkkien annetaan vain olla viileässä ja valolta suojassa noin 1-2 kuukautta, mielellään pidempäänkin, sillä aine vain paranee mitä pidemmin se saa tekeytyä. Tekeytymisen aikana astioita kannattaa käännellä noin kerran viikossa, että uute tasoittuu.

Tosiaan, mitä enemmän vaniljaa käyttää suhteessa alkoholiin, sitä nopeammin uute valmistuu käyttökelpoiseksi. Ajan myötä maku vain vahvenee.
Tämhän on myös periaatteessa ikuinen mauste, sillä kun uute hupenee, voi alkoholia ja vaikka vaniljatankoakin lisätä ja näin jatkaa uutetta.

Nyt ovat omat uutteeni tekeytymässä, teinpä oman purkin itsellenikin. Sitten vain odotellaan ja suunnitellaan, millaiseen asuun purkit puen sitten jouluna. Ja jos joku vanhoista ystävistäni sattuu käymään täällä nuuskimassa, niin unohda nähneesi tämä. :)