Kauan kaivattu hopeapeura ja 5. luukku

Vihdoinkin!  Olen täälläkin kitissyt toivoneeni kauan hopeista porpa/peuraa/muuta hirvieläntä koristeeksi, mutta en esimerkiksi viime vuonna löytänyt oikeanlaista. Tänä vuonna päätin, että voisinkin etsiä jonkun edullisen leluelukan ja maalata sen itse halutuksi. Mutta kas, kun juuri oikeita lelueläimiäkään ei sitten löytynyt mistään.

Nyt vihdoin satuin löytämään Schleichin hyllystä valkohäntäpeura uroksen, joka oli juuri oikean näköinen sarvineen. Tosin olisin toivonut hiukan suurempaa koristetta, mutta tämä sai nyt kelvata.

Kesken tuunauksen.

Valmis! Valitsemani hopeamaali oli juuri hyvän sävyistä, aavistuksen vanhahtavan sävyistä, eikä liian kiiltävää. Se myös jätti peuraherran yksityiskohdat kauniisti esiin. (kultaan vivahtavat jalat johtuvat kuvassa vieressä palavista kynttilöistä)

Niin tämä mieluinen hopeinen kaveri pääsi osaksi kynttiläasetelmaa. Tuo tummin kynttilä on muuten hauska, sillä se on sammuksissa ihan musta, mutta palaessaan näyttää aivan viininpunaiselta tai purppuraiselta.

---

Joulukalenteriin kaivoin viidennelle päivälle vähän teemaan sopivasti tämän ihanan Finnairin vanhan poromainoksen, jota tavattiin esittää tv:ssä joulun aikaan. Taisinpa nähdä viime vuonnakin. 

Tämä mainos on taitavaa tekoa jo sen vuoksi, että tuosta pikku-porosta on saatu niin ilmeikäs reppana, että katsoja suorastaan aistii sen hädän ja yksinäisyyden eksyksissä ollessa. Ja mikä helpotus lopulta päästä äidin luo turvaan. Todella tunteisiin vetoava mainos. Tosin itse liikutun vielä enemmän Finnairin pandamainoksesta, sillä minua aina jää säälittämään tuo pandaplo, joka herääkin pehmoleluna hyllyltä. Oon toivoton herkkis.