Ensimmäisen adventin valoja

Kuinka tässä ollaan jo ensimmäisessä adventissa? aika on kulunut ihmeen nopeasti, kun taas toisina vuosina se tuntuu joulua odottaessa etenevän kastemadon voimalla.

Ensimmäinen adventtihan on tavannut olla valolla koristelemisen päivä. Olen tällä hetkellä maalla ja ainakin täällä on pitkin päivää näkynyt ihmisiä puuhaamassa (tai kiroamassa) valoköynnösten kanssa pihojen puiden ja pensaiden luona.

Itse olen ottanut jo pienen varaslähdön valojen kanssa, mutta esittelen nyt adventin kunniaksi, mitä uusia viritelmiä tänä vuonna on keksitty.

Hankin kaupunkikotiini  pitkän metsästyksen jälkeen jalalla seisovan paperitähden, koska aiempi jouluvaloni (tai talvikausivaloni) ei enää vain napannut. Jalalliseen päädyin taas sen vuoksi, että en jaksanut enää taistella ripustettavan valon ja etenkin sen johdon kanssa. Mikä siinä onkin, että koristevaloissa on aina niin tumppi johto, että pakostakin tarvittava jatkojohtokin jaa killumaan jonnekin ilmaan? Luin jokin aika sitten jostain blogista, että oman talon rakentanut oli vaatinut ikkunoiden ylle tai läheisyyteen pistorasiat juuri valoja varten. Nerokasta, kun tietää niitä todella tarvitsevansa.

Äitini on jo jonkin aikaa toivonut takapihallensa jonkinlaista valaistua puuta. Sopivaa puuta tai pensasta ei pihalta löytynyt. Myöskään valmiiden valopuiden joukosta ei löytynyt mielesitä, joten päädyimme hakemaan metsästä puun oksan ja viritimme sen pystyyn. Löysimme vielä tarkoitukseen sopivat led-valot, jossa valot on istutettu rautalankoihin. Mikä parasta,  langat eivät ole sarjassa perinteiseen tapaan yhtenäisenä ketjuna, vaan ikään kuin kimppuna, jolloin kunkin säikeen saa asetella eri suuntaan omaan haaraansa. Valot saa siis mukailemaan kauniisti puun tai oksan muotoa.

Etupihalle pääsi minun syksyn projektini. Olen polttanut tuikkuja ahkerasti, jotta saisin alumiinikupeista hopeisia lehtiä valosarjan koristeeksi. Lisää näistä lehdistä ja niiden teko-ohjeista voi lukea täältä toisen blogini puolelta.