Lahjakasa kasvaa

Se on valmis ja onnistui!  Aina ilmojen kylmetessä sormeni alkavat kaivata jonkinlaista nypläämistä, jolloin kesävarastosta ilmestyvät lankakerät ja puikot. Kutomisintoni nostaa siis päätään vain kylminä vuodenaikoina, keväisin ja kesäisin en yleensä suo koko asialle ajatustakaan.

Nyt sormeni lkoivat taas syyhytä ja yksi proekti on jo valmis. Hankin jo viime jouluksi tarvikkeet pienelle siskonpojalleni lahjaksi kaavailemaani huvutettua myssyä varten, mutta kaikessa tohinassa se jäi tekemättä. Nytpä innostuksen puuskassa tekaisin sen ennätysajassa. Ja vieläpä onnistuin!  Se kun ei aina tuon pesukonehuovuttamisen kohdalla ole aina täysin varmaa, olen aika monet työt joutunut hävittämään siksi, että ne joko eivät ole kutistuneet huovutuksen aikana tarpeeksi ja jääneet siksi valtavan kokoisiksi tai stten ne ovat kutistuneet liikaakin.

Tämä muokkautui kahden pesukonepyörityksen jälkeen täydellisen kokoiseksi alle 3-vuotiaalle naperolle.

Myssyssä on siis korvaläpät, jotka eivät kuvassa erotu niin hyvin. Harkinnassa on, käsittelenkö korvia vielä enemmän suppuun, vai annanko olla tuollaisina.

Vielä myös hiukan mietin, uskaltaisinko heittää toutoksen vielä kolmannen kerran huopumaan, jotta tuo himean erottuva neulepinta tasoittuisi vielä lisää. Osaisiko joku ekspertti tai muuten kokeneempi huovuttaja sanoa, voinko rauhassa laittaa myssyn vielä 40 asteen pesuohjelman läpi, vai voiko myssy vielä kutistua ylipieneksi?  Toimisiko märkähuovutus?  Siinä pelkään myssyn vain venyvän ja vanuvan.

Joka tapauksessa joulupukin lahjataakka se vain lisäntyy. Mukavaa olla ajoissa.