Se on auki - Stockmannin joulumaa

Vain minun kaltaiseni jouluhöpsö voi kokea sen tunteen, kun kävelee sisään Helsingin Stockmannin ovista ja sydän jättää ensimmäisen sykäyksen välistä, kun katse osuu keskihallin valtavaan joulukuuseen. Sen jälkeen hissillä viidenteen kerrokseen ja kohti Argoshallia, koko matkan voi melkein tuntea vatsassa lepattavat perhoset. Ja siellä viimein ollaan - Stockmannin joulumaassa.

Tänä vuonna jouluteemana tavaratalossa on sydän ja noita punaisia kimmeltäviä sydämiä näkyykin myös siellä täällä muillakin osastoilla joulukoristeissa. Pidin tämän vuoden ilmeestä kovasti.

 

Aina ensimmäisellä kerralla tuolla jouluosastolla ei tahdo keksiä, mistä kiertelyn aloittaisi. Nhtävää olisi niin paljon! Tällä kertaa myöskin kellon tikitys oli minua vastaan, sillä olin kiirehtimässä harrastukseen, eikä aikaa ollut tarpeeksi. Olisin viihtynyt tuolla satumaassa paljonpidempäänkin ja tuntui, että paljon jäikin vielä näkemättä. Kiireen vuoksi en myöskään paneutunut ostamaan mitään, mutta näpsin silmiin osuneista jutuista inspiraatiokuvia.

Suloisia poroja ja jääpuikkoja, joita aion ainakin vielä palata tutkimaan tarkemmin. Lapsuudenkodin kuusessa on aina ollut rakastamiani jääpuikkokoristeita ja olen yrittänyt aina sopivien löytyessä haalia niitä myös itselleni tulevaa varten. Nämä olivat tarpeeksi hillityn kauniita, eivät glitterillä kuorrutettuja.

 

Kauniita pallojakin oli paljon ja jostain syystä jumituin jälleen kerran vanhahtavan ja pastellisten sävyjen luo. Niin kauniita nämäkin kaikki.

Tämä teema toi jostain syystä mieleeni barokkiajan Venetsian. Kultaa, punaista ja kimallusta. Pidin kovasti tuosta puna-ruskea-kultaisesta kulkuskranssista, sen kimalluskiin oli tarpeeksi hienovaraista. Nuo naamiot olivat myös upeita, mutta että jouluisia? Tiedä häntä, jos muut koristukset olisivat samaa tyyliä, niin sitten.

 

Söpöjä pastellisia kakkuja, muffinseja ja metsäneläimiäkin löytyi jälleen. (kärpässienifaneille myös tiedoksi, että niitä löytyi lasisina kuusenkoristeina useissa väreissä) Mutta mansikoita?  Nuo eivät olleet edes ainoat mansikkakoristeet. Nuo kulta-valkoiset soittimet taas olivat kovasti mieleeni.

 

Entä miten olisi kettujen ja muiden metsäneläinten lisäksi tiikerit ja leopardit? Hassuja. Nuo pallot sen sijaan olivat upeita ja hohtivat kauniisti. Tosin sävy oli kovin oranssi, mikä ei ole lempivärejäni. Olisipa noita ollut muissakin väreissä, vaikkapa viininpunaisina.

Ja tadaa! Tässäpä tämä vuoden voittaja Oudoin joulukoriste -sarjassa, eli ripustettavat hopeankimaltavat irtosarvet, joilta löytyi pituutta varmaankin 30 cm verran. Minun mielikuvitukseni ei todennäköisesti riittäisi löytämään noille toimivaa käyttötapaa. Viime vuoden oudointa koristetta en enää muista, mutta toissa vuonna suosikkini tässä sarjassa olivat lasiset harmaat hylje-kuusenkoristeet.

Kaikin puolin pidin Stockmannin tämän vuoden "mallistosta". Suurin osa koristeista oli tyylikkäitä, eikä niin riemunkirjavia, kuten viime vuonna oli muodissa. Kuulinkin myös jonkun toisen puhelevan seuralaiselleen, kuinka hän tänä vuonna piti näsitä koristeista, kun taas viime vuonna hän vierasti juuri sitä kirkuvaa värikirjoa. Olen muuten tehnyt saman havainnon myös valojen kohdalla, tänä vuonna hillityt ja tyylikkäät valot ovat osittain korvanneet värikkäät discovalot.

Tarjolla saisi olla enemmän myös hillitympiä, luonnosta aiheensa ja värimaailmansa ammentavia sekä kankaisia koristeita. Toki niitäkin oli jonkin verran (en vain hoksannut kuvata), mutta jälleen kerran kimalteen määrä koristeissa oli mykistävä. Minusta on sääli, että lähes kaikki kuorrutetaan jenkkityyliin glitterillä, sillä se usein pilaa koristeen. Useimmista koristeista se hile myös irtoaa ja rapisee joka paikkaan. Monet koristeet olisivat omasta mielestäni kauniimpia ilman tai ainakin hillitymmin kimmeltäen. Pidän kyllä kimalluksesta, mutta liika on aina liikaa ja myös niillä kimallemateriaaleja näyttää olevan eroja. Toiset kimmeltävät kauniisti, mutta osassa kimallus on lähes hyökkäävän voimakasta, mikä ainakin minun silmiäni häiritsee.

Mutta tosiaan, tieni vie tuolle rikospaikalle varmasti vielä useampaan otteeseen, katsotaan jos löytyisi vielä lisää ihastuksia.