torstai 24. joulukuuta 2015

Ihanaa joulua ja joulukalenterin 24. luukku

Ja niin joulu joutui.  Miten ihana olo oli herätä aamulla. Jotenkin edes lumenpuute ei enää häiritse. Joulusaunat on saunottu ja nyt puuhaillaan ruokia kuntoon sukujoulun ateriointia varten.

Meillä täällä valvotaan kinkun leikkaamista ja otetaan muita reseptejä ylös.


 Hyasintit tuoksuvat. Oletteko muuten tienneet, että miedoin tuoksu on valkoisella hyasintilla ja voimakkain sinisellä?



Ja kuusi luo nurkassa ihan omaa lumoaan. Nyt on hyvä.


 Touko tajusi juuri, että senhän on aika jäädä lomalle. Niinpä se otti punatulkkuystävänsä kainaloon ja leirityi kuuseen loikoilemaan riippumatossaan. Sieltä on kuulemma hyvä tarkkailla tohinaa.



Ihanaa ja rauhallista joulua kaikille!







keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Jouluaaton tv-vinkki ja joulukalenterin 23. luukku

Täällä alkaa jouluvalmistelut olla lopupuolella. Kuusi ja koti on koristeltu ja vielä pitäisi jotin pikku askareita tehdä, kuten keitellä sinappi valmiiksi ja paketoida viimeiset paketit. Äsken kävin noutamassa veljen perheen koirat yökylään mummolaan, kun oma perhe on toisessa mummolassa. Kohta saakin rauhoittua nauttimaan tunnelmasta ja aatonaaton illasta.

Jos muuten huomenna on aikaa vilkaista tv:tä siin syöpöttelyn ja pukin odottamisen lomassa (tai omistatte tallennuslaitteen), niin suosittelen katsomaan ykköseltä klo 13.25 alkavan Prinsessa Ruusunen -elokuvan vuoddelta 1949. Kyseessä on siis Edvin Laineen ohjaama filmatisointi kyseisestä näytelmästä ja siinä kuullaan näytelmään sävellettyä musiikkia. Mukana on myös se Prinsessa Ruususen juhlamarssi, joka on nykyisin se suosituin häämarssi Suomessa.


Minulle kyseinen elokuva on hyvin rakas ja nostalginen, sillä meillä oli tuo elokuva videolla, kun olimme lapsia. Katsoin siskoni kanssa nauhan melkein puhki. Mustavalkoisuudesta huolimatta elokuvan upeat puvusteet ja lavasteet ovat yhä niin iki-ihania kuin lapsuudessakin.

--- 

Pesin aamulla saunan joulusaunaa varten ja jätin kuivumaan. Vaan kohta saunasta alkoikin kuulua veden loisketta. Toukohan se siellä oli jo Hiiskatin ja Himputin kanssa juoruamassa ja odottamassa saunaan pääsyä.






tiistai 22. joulukuuta 2015

Legendaarista joulutunnelmaa ja Toukon joulukalenterin 22. luukku

Törmäsin Youtuben ihmemaailmassa ihanaan videoon, nimittäin Frank Sinatran ja Bing Crosbyn jouluohjelmaan vuodelta 1957.  Voi että mitä legendoja!  Nykyajan jouluohjelmilla on oma hohtonsa, mutta näissä vanhoissa etenkin näillä miehillä, karsimoilla ja äänillä varustettuna on jotain melkein maagista. Minua vain viehättää jokin vanhojen aikojen laulutavassa.


--- 

Tänään käväisin haltioimassa siskon lapsia sillä välin, kun sisko itse hoiti viimeiset ostokset. Touko teki taas jekkujaan ja muutti lasillisen maitoa lempivärinsä mukaan punaiseksi. Siskonpoika pääsi testaamaan, josko tällaista maitoa juomalla tulisi vähän joulun taikaa häneenkin. Saa nähdä, koska se alkaa vaikuttaa.


maanantai 21. joulukuuta 2015

Koristeita origamitähdistä ja joulukalenterin 21. luukku.

Varoitus, tähän voi tulla himo. Origamitähtien taitteluun nimittäin. Halusin kokeilla ohjetta huvikseni ja nyt haluaisin vääntää melkein jokaisen käsiini saamani paperinpalan tähdeksi.

Minä olen pujottanut tähtiini langan ja ripustanut lamppuun.


Olen tehnyt tähtiä erilaisista askartelu- ja lahjapapereista ja tehnyt sen toteamuksen, että tähden saa aikaiseksi melkein mistä vain. Lahjapaperi on hyvää siinä mielessä, että se on taipuisaa ja helppoa taitella, mutta saman ominaisuuden vuoksi symmetriassa ja reunojen kohdistuksessa tulee herkemmin heittoa. Sen takia lopputulos voi olla vähän epätasalaatuisempi.  Jäykemmästä paperista puolestaan saa terävää jälkeä, mutta taittelu on työläämpää.

Ohjeet tähtien taitteluun ja siihen tarvittavan viisikulmion tekemiseen löytyy oheisista videoista. Yllättävän yksinkertaista. Muutaman kerran jälkeen tämän tekee jo ilman ohjetta.



---

Kävimme tänään siskoni luona siivousapuna ja siinä touhussa siskon ikkunakoriste oli ostettu pois tieltä. Kas kummaa, joku oli löytänyt paikalle ja pistänyt koristeen hieman uuteen kuosiin. Touko, sinä senkin!   Minähän tuon sotkun jouduin lopulta selvittämään.






sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Neljännen adventin tunnelmointia ja joulukalenterin 20. luukku

Aivan kohta juna vie minut lakeuksille joulunviettoon. Vielä on paljon puuhaa sielläkin edessä, mutta onneksi mukavaa sellaista. Tämän aamun hämärässä ehdin vielä hieman tunnelmoida kaupunkikodissanikin.


Tuo taustalla näkyvä metallikuusi on kyllä yksi parhaimmista alelöydöistäni. Joskus takavuosina sen ostin alle viidellä eurolla, kun joulun jälkeen kaikkia koristeita myytiin pois ulosheittohinnoin. Kaunis esine yksinäänkin ja pidän siitä, että se heittää oikeassa valossa myös kauniin varjon seinään.

---

Toukokin on toki lähdössä joulunviettoon, mutta tänä aamuna väitti, ettei tule kanssani junalla vaan... 

Raketilla! Joo justiinsa, mitenhän pitkälle mahtaa päästä tuolla luomuksellaan. Eiköhän ole parempi, että tonttu kuitenkin matkustaa ihan minun laukussani.


lauantai 19. joulukuuta 2015

Tonttuhiirten lauma ja joulukalenterin 19. luukku

Jotkut varman musitavat Hiiskatin ja Himputin, jouluhiireni, jotka esittelin täällä blogissakin pari vuotta sitten. Hiiskatti ja himputti asuvat nykyään äitini luona ja tänä vuonna syntyi myös melkoinen lauma heidän serkkujaan, joista osa lähti äitini tarvitsemiksi arpajaisvoitoiksi joulumyyjäisiin, yksi muutti Salaisen jouluystäväni luo (Keksiikö joku kenestä on kyse?) ja kaksi saivat kodin siskonpojan ja veljentytön luota. Siskonpojan hiiri saikin jo nimekseen Hiiri Kojonen.

Nämä neljä pääsivät arvottaviksi
 Hiiret on siis tehty osiattin ompelukoneella ja osittain käsin Lämmin joulu -kirjan kaavoilla. Sisällä on vanun lisäksi pieni hernepussi, jonka painon avulla hiiret pysyvät paremmin pystyssä.

---

Touko se osaa järjestää itsensä monenlaiseen kiipeliin. Tänään tonttu tahtoi hieman askarrella ja lopputulos oli tämä. Vain Touko itse tietää, mitä ihmettä se oikein yritti tehdä.


perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 18. luukussa askarteluidea lapsille

Tänään vietetään siskonpojan nimipäivää, mink vuoksi Toukokin halusi askarrella onnentoivotuksen. Tuloksena oli jonkinlainen kortin ja koristeen välimuoto, tonttu ainakin vaikutti tyytyväiseltä.



Tämä askartelu on yksinkertainen toteuttaa pienenkin lapsen kanssa. Leikkaa vain kartongista kuusen siluetin ja antaa sen lapselle koristeltavaksi. Lopputulos istutetaan wc-tai talouspaperirullan hylsyyn pystyyn. Toki hylsynkin voi vaikka maalata tai päällystää ja itse puun voi koristella vaikka kummaltakin puolelta. Jos oikein innostuu, näistä puista voi luoda pöydälle tai kodin nurkkaan kunnon metsän joko koristeeksi tai lasten leikkeihin.

torstai 17. joulukuuta 2015

Pieniä paloja Helsingin joulusta ja joulukalenterin 17. luukku

Juoksin tänään ympäri Helsinkiä viimeisiä jouluostoksia tehden ja napsin samalla hieman kuvia kaupungin joulusta.  Ikävä kyllä ilma oli (kas kummaa) harmaa ja sateinen, mutta onneksi joulun tunnelma tuli läpi siitä huolimatta.

Stockmann on laittanut ikkunoissaan taas parastaan. Löytyy liikkuvia legorakennelmia, Fazerin suklaamaisemaa ja se perinteinen lasten satumaailma. Yritin lasten ikkunasta ottaa oikein videotakin, mutta jostain syystä videotiedostot menivät pilalle, kun yritin siirtää niitä puhelimesta koneelle.


Fazerin ikkuna oli jostain syystä etenkin aikuisten mieleen. Pallo siis pyörii, joten suklaakaupunkia pääsee ihailemaan joka puolelta. Harmi vain, että yksityiskohtien kuvaamista se hieman vaikeutti. Haluaisin kyllä tietää, miten nuo valuvat kuuset on tehty. Upean näköisiä.



Esplanadin puistossa on tv:stäkin tutut uudet jouluvalot. (surullisesti vihreällä nurmikolla lumen sijaan) Vihdoinkin on tajuttu tuoda vähän lisää välkettä tännekin. Helsinki on ollut aiemmin vähän turhan kitsas jouluvalojen suhteen. Mielestäni Mannerheimintielläkin saisi olla paremmin kausisomistusta. Onneksi sitä on ehkä jo ensi vuodelle luvattu.


Tuomaan markkinatkin kärsi hieman kosteudesta. Mukavasti alkaa kuitenkin tämäkin tapahtuma muistuttaa keski-Euroopan joulutoreja. Nyt mukaan on saatu myös ravintoloita anniskeluoikeuksineen. Mieli teki kyllä glögiä, mutta sateen vuoksi kiirehdin mieluummin kotiin menevän bussiin.

 ---

Tänään ikkunan suunnasta kuului pientä koputusta. Lintuko?  No ei, vaan yksi tuttu tonttu oli taass järjestänyt itsensä kiipeliin. Koskahan se oppii, että ihan kaikkialle ei kannata tunkea? Siihen en saanut vastausta, miten ihmeessä Toukolla oli paperia mukanaan ja miten se siihen kirjoitti. Ehkä tonttujen taioista ei kannata udella liikaa.