tiistai 29. lokakuuta 2013

Stockmannin jouluosastolla unohtuu kaikki muu

Eilen maanantaina alkupäivä ei sujunut niin hyvin. Kroppaa särkki edellisen illan PMMP-keikan jäljiltä ja flunssan ensimmäiset oireet olivat väksiin hyväksyttävä tosiasia.

Mutta sitten keksin tarkistaa, että koskas se Stockmannin Argoshallin jouluosasto oikein avattiinkaan... Ai viisi päivää sitten!? Nyt ollaan oltu aikaisessa, sillä aiemmin tuo joulufanien mekka on avattu vasta marraskuun alussa. Sinne siis ja voiko parempaa päivän pelastusta ollakaan kuin vaellella keskellä jouluisuuttaa vailla kiirettä minnekään. (valehtelematta taisin haahuilla hyllyltä toiselle noin tunnin verran silmät loistaen)

Nyt seuraa siis pieni kuvapläjäys, joten silitelkää tietokoneitanne lohduttavasti kannustukseksi, varsinkin jos ette ole suorituskyvystä niin varmoja.

Viime vuonnahan Stockmnnin jouluteemana oli punainen väri ja kimaltavat sydänkuviot. Tänä vuonna on menty toiseen tunnelmaan talvisen sinisen teemavärin, huurrutettujen kuusien ja lumitähtikuvioiden kanssa.

Itse koristeiden joukossa oli aiemmiltakin vuosilta tuttuja aiheita ja täysin samoja koristeitakin, mutta yleisilmeessä löytyi selkeät eronsa. Viime vuonnahan trendinä nätti olevan hieman överi amerikanhenkisyys, todella kirkas ja runsas glitter sekä neonvärit. Tämän vuoden tarjonta painottuu melko perinteiseen ja osittan skandinaaviseeen ilmeeseen. Värikkäämmällä osastolla selkeänä trendinä nousi syvät jalokivivärit, jotka kieltmättä näyttävät aika hyvältä.


Sitä viime vuoden suorastaan lasermaisen tehokkaasti silmiin säihkyvää kimallusta ei onneksi tänä vuonna ollut. Toki muutamat esineet oli silläkin valeltu, mutta nekin taisivat olla vanhempaa mallistoa. Glitteriä toki oli tehokeinona käytetty, mutta hyvin paljon maltillisemmin. Sähäkän glitterin sijaan kimmellystä oli haettu muun muassa tyylikkäillä jalokivikoristuksilla, josta yllä kaunis esimerkki.(Kuinka monta bloggaajan heijastusta kuvassa näkyy?)

 

Myös kullalle ja hopealle oli sijansa kuin myös pastelliväreille. Itseäni ilahdutti myös ihan rehti punavalkoisen teeman sekä kirkkaan lasin ja "kristallin" runsaus


Eläinhahmoista perinteisten porojen rinnalle oli napattu muun muassa pöllöjä (mikä ilahduttaa varmaankin monia), pingviinejä ja jääkarhuja. Nyt muuten toivon, että olisin ottanut tarkemman kuvan myös noista pöydällä nököttävistä kristallikarhuista. Ne olivat aika veikeitä.


Nuo poropallaot ja niiden alapuoelella pilkistävät pilkkupallot olivat aika kivoja. Hymyilin itsekseni myös pöllömaatustakalle, joka voisi olla vaikka kiva lahja jollekin pöllöfanille. Jo tutuksi käyneet kärpässienikoristeet olivat saaneet rinnalleen myös valkoisia sieniä.

 

Näistä pidin myös paljon. Tosin nuo helminauhapallot eivät ole valokuvassa niin edukseen kuin luonnossa. 

Tietysti joukossa oli sijansa myös leikkisämmille ja kirkkaammanvärisille koristeille. Olen muuten huomioinut, että robotit ja mansikat ovat tainneet tulla Stockmannin jouluun jäädäkseen. Ovatkohan ne olleet suosittuja?



Nämä olivat erikoisimpien hahmojen joukossa. Ihmettelin ensin, että onko tuo kummallisen muika hahmo vasemmalla todella muumipeikko. Sitten pidin sitä virtahepona, mutta porohan se taitaa sarvineen olla. Itse en näistä juuri pitänyt.

Vähän löytyi myös tyylikästä mustavalkoista, sekä tietysti noita pastellisia herkkukoristeita.




On kakkua ja cupcakeja sokerihumalaan asti. Nuo kimaltavat, oudot piparihahmot tosin menivät miinuslistalleni. Livenä näyttivät vielä kummallisemmilta.

Suosikkiosastoni taisi kuitenkin olla tämä. Kauniita vaaleita sävyjä sopivalla kimmellyksellä, luonnonläheisiä aiheita metsäneläimineen ja käpyineen. Suloista menneiden aikojen tunnelmaa.

 

 Harmillisen huonosti kuvautui nuo pakkauksessa olevat pallot. Ne ovat varmasti ihastuksen huokauksia aiheuttavia niille, jotka rakastavat vanhanajan koristeellisuutta. Etenkin nuo kameekoristeiset pallot olivat aika upeita. 

Onnistuin saamaan pakkomielteen myös noista kauniin huurteisista päärynöistä ja omenoista sekä siitä ajatuksesta, että vielä joskus ripustan kuuseeni timantteja. Nuo kävyt olivat puolestaan malliltaan ja sävyltään täydellisiä, muttajoku oli taas riehaantunut glitterpurkin kanssa.


Nuo litteät kiiltokuvakoristeet ovat viehättäneet minua pitkään, mutta ainakin nämä yksiköt olivat minusta liian suurikokoisia kuuseen ripustettavaksi. Minusta kuusessa ei saa olla liian suuria koristeita, ettei sen ilme muutu liian raskaaksi. Jonnekin muualle noita voisin laittaakin. Vaikka ihan vain seinälle.

Tuo toinen kuva pääsi mukaan ihan vain siksi, että erikoisen huumorintajuni vuoksi itseäni nauratti se, miten sorjat ballerinat ovat asettuneet herkkupöytien ääreen.

Mutta niin, mikä oli tämän vuoden Kummallisin koriste -voittaja? No nämä:

Tein tuolta myös ostoksia, tosin osittain siskoni puolesta puhelinyhteyden välityksellä. Siskolla kun tosiaan on edessä ensimmäinen täysikokoinen joulukuusi, mutta koristeet puuttuvat. Omia hankintojani esittelen myöhemmin lisää.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Ensimmäinen paketti Salaiselta Jouluystävältäni

Huh ja hurraa, vihddoinkin pääsin palautumaan reissun päältä ja hakemaan postista Salaisen Jouluystävän paketin. Se olikin hilkulla, sillä junani oli hulppeat kaksi tuntia myöhässä ja ehdin postiin viime hetkillä. Haettava kuitenkin oli ja kylläpä piristikin ryytynyttä mieltä. Aivan vatsanpohjasta kutkutti, kun kotiin kävellessä kassin pohjalla paketti kalahteli mukavan lupaavasti. (Juu, henkinen lapsi minussa rakastaa yhä kovia paketteja, vaikka näin aikuisiällä myös ne pehmeät on kivoja)

Ja oi mitä kaikkea sainkaan. Nyt on kyllä tämä minun tonttuni tainnut käydä pienellä tiedonhankintaretkellä täällä blogissanikin kuin myös tuolla jouluttoman blogin puolella, sen verran osuva lahja oli.


Sain tuollaisen ihanan talolyhdyn, jonka perään olen hieman haikaillutkin, kotikyltin, kaksi erilaisat pientä enkelipiparimuottia, sinisävyisiä Vallilan Kelohonka-kuosisia lautasliinoja (jotka kuvautuivat harmillisen huonosti muovin läpi, mutta kuosista pidän kovasti) sekä oikein minun väriseni kortin.


Lyhtykin pääsi heti hommiinsa. Kiitos Salainen Jouluystäväni, tämä ilahdutti kovasti!


torstai 24. lokakuuta 2013

Joulumusiikki on päästetty kahleistaan

O-ou, tästä se taas todella lähtee. Minulla on yleensä ollut sääntönsä se, etten kuuntele joululauluja kuin vasta lokakuun alkupuolella olevan syntymäpäiväni jälkeen. Tänä vuonna raajaa tuli venytettyä vielä pidemmälle ihan sattumalta.

Nyt kuitenkin eksyin Spotifyn ja Youtuben "kielletylle puolelle". Tunnelmointi saa luvan alkaa.

Tänäkin vuonna tiedossa on uusia joululevyjä. Kotimaisilta artisteilta joululevyt on tiedossa ainakin sykähdyttävän kaunisääniseltä Johnna Kurkelalta ja vastapainona legendaariselta, käheämmän ja varttuneemman äänen omistavalta Paula Koivuniemeltä. On muuten Paulan ensimmäinen joululevy koskaan, ei uskoisi noinkin pitkän uran aikana siltä tähän asti välttyneen. Nämä levyt ilmestyvät 15.11.


Joululevy on tulossa myös a cappella-ryhmä Club for Fivelta. Itse pidän joululauluista kovasti moniäänisenä, mutta toivon, että Club for Five ei tällä 8.11. julkaistavalla levyllä tyylittele liikaa. Kun on kyse perinteisistä lauluista, niin liian erilaiselta kuulostava versio on ainkin itselleni yleensä liian sitkeä pala, jolloin ne jäävät kuuntelematta. Olen toiveikas, koska levyä on kuvattu pelkistetyksi. Hauska pieni sattuma muuten on, että sekä Johanna Kurkelan että Club for Fiven levyillä on myös kappalle "Prinsessalle", joka ei varsinaisesti joululaulu ole.


Oman kortensa kekoon ovat kantamassa myös söpö teinitähti Isaac Elliot sekä Olli Lindholm. Jälkimmäinen ei itseäni kiehdo yhtään laulajana, mutta samalla olen hankalan dilemman edessä, koska hänen levynsä on sanoittanut Vexi Salmi, jonka lyriikat ovat aina olleet hienoja. Eih, pitääkö tässä ihan sen vuoksi kuunnella Yö-solistia? Voisiko en äänen jotenkin muuttaa tietokoneella?

Ulkomaisista artisteista kiinnostavimmat joulujulkaisut tulevat mielestäni r'n'b-tähti Mary J. Bligelta ja popimmalta Kelly Clarksonilta. Erityisesti Maryn tumma ääni on mieleeni. Levy on itseasiassa jo ilmestynyt ja sillä on mukana myös useampia ei-joululauluja, kuten Sound of Musicista tuttu My Favourite Things. Hyvin istuvat kuitenkin joululaulujen lomaan tunnelmaltaan.


Nyt lokakuun alussa on ilmestynyt myös kokoelma vuosi sitten kuolleen legendaarisen Mr. Christmas Andy Willaimsin joululevytyksistä 50-70-luvuilta. Andy Williamsin lauluja ovat varmasti kuulleet kaikki tietämättäänkin. Andy muistetaankin erityisesti näistä nykyisin ah, niin retroista jouluohjelmistaan.



perjantai 18. lokakuuta 2013

Hei Salainen Jouluystäväni

Haluan välittää viestin Salaiselle Jouluystävälleni, joka on kenties jo ehtinyt ihmetellä, onko hänen lähettämänsä paketti saavuttanut minua ollenkaan. Toivottavasti siis seuraat blogiani.

Olen ollut reissun päällä parisen viikkoa ja palaan kotiin vasta maanantaina. En siis ole ollut vastaanottamassa pakettiani, joka on todennäköisesti saapunut tällä välin. Käyn noutamassa paketin heti, kun ennätän ja teen siitä postauksen. Pahoittelen viivästystä, mutta aikataulut menivät nyt hieman ristiin.