maanantai 25. joulukuuta 2017

Toukon aattotohelonti

Ihana jouluaatto koitti eilen ja Toukomme hyppäsi tietenkin mukaan joulunviettoon. Se vaan oli kuullut, että parrat ovat nyt trendikkäitä, joten se oli pukeutunut muodin mukaan.


Ihanaa joulun aikaa kaikille. Tunnelmointikuvia seuraa perästä.

lauantai 23. joulukuuta 2017

Aatonaatto ja Toukon päivät 21, 22 ja 23

Puuh, joulunajan työrupeama on nyt tehty ja olen saanut nostaa jalat ylös, syödä ensimmäisen kinkkuvoileivän ja saanut lasin viiniä viereeni.  Joulu on nyt.

Omassa kodissani tosiaan koristelin pienen joulukuuseni jo viikko sitten. Tänään hoiin äitilässä äidin kuusen.  Jälkimmäisestä kuvamateriaalia ehkä huomenna, kun viimeistelykin on tehty.


Toukolla onkin riittänyt viime päivinä jekkuja. Toissapäivänä kotiin tullesani ei tonttua meinannut löytyä mistään, vaikka kikatus kuului. Touko oli löytänyt mielestään oivan piilon.


Eilen Touko taas päätti ottaa mittaa hujoppitontusta. Vaan eipä pienen jekkutontun mitta riittänyt edes lisäjaloilla.  Mutta ainakin pääsee parempiin piiloihin, kun on pieni.


Tänään taas muistuttelin Toukoa, että siskontyttöni Matilda täyttä tänään 3 vuotta. Ja tämä tonttuhan ei jätä yhtään kakkutilaisuutta käyttämättä.


keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Toukon päivät 18, 19 ja 20

Maanantaina sain kuulla hirveitä uutisia: eräs minulle tärkeä ulkomainen artisti oli menehtynt. Vuosia kyseistä artistia seuranneena tämä uutinen luonnollisesti on vetänyt mieleni aika matalalle ja siinä tilannetta seuratessa on jäänyt myös suunnittelemani postaukset tekemättä. Ne tulevat sitten myöhemmin.

Sen haluan kuitenkin sanoa, että pidetään toisistamme ja myös itsestämme huolta. Masennus on kamala, kamala sairaus, joka ei parane vain sillä, että käsketään piristyä. Ja siitä voivat kärsiä myös sellaiset, joiden elämä päälle päin näyttää onnelliselta.

Ole rauhassa, Jonghyun.

---



Mutta pirteämpiin aiheisiin. Maanantaina Touko oli atsonut Master Chefiä ja keksinyt kokeilla luovaa kokkaamista.  Tämä pasta ei nyt ekä ihan näin maallikon silmin vaikuta houkuttelevalta, vaikka tonttu väitti sen olen kovasti hyvää...


Eilen Touko kavereineen oli puolestaan keksinyt "auttaa" ja avata kaikki joulukalenterin luukkuni, joita oli jäänyt avaamatta.  Jättivät sentään muutamat viimeiset päivät minulle.


Tänään Touko taas pakeni kylpyhuoneeseen siivouspäivääni. Ja mitähän tapahtuu, jos paikalla on noin 5-vuotiaan lapsen tasolla oleva tonttu ja vartioimaton meikkipussi. Noh, arvaatte varmaan.



sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Joulukransseja ja Toukon päivät 15, 16 ja 17

Puuh, nyt totisesti alkaa aika olla kortilla. Töissä kuluu tehokkaasti päivät, kun viedään ykyien alani kiireisimpiä aikoja. Mutta jos joku kiire voi olla ihan mukavaa, niin tämä. Ainoa pulma vain on se, että illalla sitten menee aika muihin puuhiin ja joulun laittamiseen, niin saatan muistaa vasta yöpuulel mennessäni, että voi ei, blogi jäi päivittämättä.  Mutta tämä varmasti ymmärretään, Toukon touhut tulevat nyt vähän aiempaa epätasaisemmin.

Yksi viime aikojen puuha on ollut kranssien tekeminen. Näitä minulla oli sukulaisilta tilaustyönä muutama ja tässä kaksi ensimmäistä, tädeille mennyttä. Vapaat kädet oli tekijällä, mutta vähän yritin laittaa mukaan saajiensa omaa tyyliä.



Toissapäivänä töistä lähtessä oli auton iikkunan jäässä ja yksi jämerä tonttuhan toimi hyvänä työnjohtajana viisomassa, mistä vielä pitäisi raaputtaa. Jouluradion tahdissa totta kai.


Eile taas kyläilimme veljen kotona, missä olikin melkein kaikki suvun mukulat, kun myös serkkumme perheineen oli käymässä. Touko tapasi vanan tuttunsa Hiiri Kojosen ja voi sitä riemua, kun tämä parivaljakko löysi juuri sopivan kokoisen auton kruisailuunsa.


Eilen illalla pääsin myös aloittamaan joulukuusen koristelun. Osa jäi aamuun, mnulla kun menee koristelussa oma aikani, koska kaiken pitää olla kohdallaan.  Toukopa olikin yön aikana löytänyt pöydälle jättämäni lametat ja saanut itsensä jälleen kerraan aikaimoiseen solmuun.  Vähän teki mieli jättää tonttu jäähylle sotkunsa keskelle.


torstai 14. joulukuuta 2017

Toukon touhujen 13. ja 14. päivä

Touko ei lähtenytkään kanani Tampereelle. Taisi olla liian varhainen lähtö tontulle. Murahtaen vain käänsi kylkeä, kun yritin herätellä ja mutisi jäävänsä kotiin.

Kotiin palatessani touko olikin muistanut, että on Lucian päivä. Niinpä se oli juhlan kunniaksi vähän tuunannut tekemääni kranssia.


- Tiesithän, että yleensä Lucian kruunussa on korkeat kynttilät?

- No kun ei sinulla ollut! Enkä minä voi kauppaan kävellenkään tarpoa. Ja miten minä sellaiset olisin saanut tähän härveliin kiinni?

Tänään Touko tulikin kanssani töihin. Sulautui hyvin liikkeen tonttujoukkoon. Löydätkö sinä piilottelevan Toukon?


tiistai 12. joulukuuta 2017

Tämän vuoden joulukortit ja Toukon 11. ja 12. päivä

Kiirettä riittää ja se näkyy erityisesti siinä, että tänä vuonna joulukorttienkin teko meni vähän viime tippaan.  Mutta tässä ne ovat!  Eilen vein postilaatikkoon ja siin tohkeissani touhutesani huomasin, että unohdin kuvata kortit ennen kuin olin laittanut ne kuoriin. Tässä siis jäljellä olleet esimerkit.


Voi kurjuus tätä valokuvaamista näin talvipimeällä. lepän kävyt on siis maalattu kevyesti hopealla ja kuorrutettu kimalluksella, mutta eihän se näistä mössökuvista erotu.  Tässä lähikuvassa ehkä vähän paremmin, mutta ei ihan luonnon kaltasesti kuitenkaan.


Eilen minua kohtasi kotiin tullessani tällainen näky. Minulla oli aiemmin ollut terassillani kaiteen valot ja tähti ikkunassa, mutta nyt mukaan oli ilmestynyt myös valaistu valkoinen kuusi.  Ja aivan kuin kuusessa istuisi joku...



Toukohan siellä oli päättänyt auttaa. naapurit kun olivat jo menneet jouluvalovarustelussa melkein ohi. Hah, tasoissa ollaan.

Tänään tonttu ottiikin sitten rennosti, kun hommat oli tehty. Kun ulkona pyryttää, on mukava mennä vaikka kuumaan vaahtokylpyyn.




Huomenna lähdemmekin Tampereelle vapaapäivän kunniaksi teemalla joululahjaostokset.

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Toukon joulukalenterin 9. ja 10. päivä

Eiliistä kiireistäni johtuen tässä yhdistettynä kaksi päivää Toukon touhuja.

Eilen Touko oli kadonnut (taas). Ajattelin sen lähteneen ulos, kunnes kuuln kylpyhuoneessa pientä koputusta.  Ja löytyihän se kadonnut tonttukin.


Touko oli tylsyyksissään halunnut kokeilla, mikä jyrsijöitä oikein siinä juoksupyörässä kiehtoo - ja sitten joku olikin mennyt pahasti pieleen. 

Tänään Touko taas sai vihdoinkin uuden kulkusen lakkiinsa. Se kun oli hukkunut jälleen kerran, olisiko ollut viides kerta.

Mummlassa oli kylässä myös vanha ystävä Asta-koira, jonka kanssa leikkiessä väsyi tonttukin. Mutta kylki kyljessä on hyvä vetää nokosia.

Koira ei ehkä ole ihan yhtä innostunut seuralaisesta. Vähän turhan vilkas tyyppi 10-vuotiaalle.






perjantai 8. joulukuuta 2017

Toukon joulukalenterin 8. päivä

Tänään Touko oli mummilassa hoidossa, kun itse olin töissä. Tonttu kuulemma auttoi "vähän väkisinkin" kaikessa. Jostain laatikossa oli löytynyt vielä yhdet jouluvalotkin, jotka olivat vuosien varrella luikerrelleet kunnon sotkupesäksi.  Mutta ei hätää, tässä Touko on kuulemma hyvä. 

Kunhan ei nyt itseään sotke samaan syssyyn.

torstai 7. joulukuuta 2017

Toukon 7. päivä

Tänään vietettiin Toukon kanssa vähän vapaapäivää ja käytiin muun muassa hakemassa vähän havuja metsästä jouluaskarteluja varten. Vierailimme myös veljeni luona ihania veljentyttöjäni katsomasa ja Toukhan päätti hypätä vähän astetta isompiin saappaisiin. Sekös tyttöjä riemastutti.


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100 vuotta - Toukon 6. päivä


- Touko, mitä teet täällä?

- Shhhh, minä vain katselen.

- Mitä niin?

- Kun on niin kaunista...

- No sitä se kyllä on.

- Ja näyttää ihan kodilta.


Eikä minulla ollut siihen mitään lisättävää.


tiistai 5. joulukuuta 2017

Tervetuloa hyasintit ja Toukon 5. päivän touhut

Nyt niitä saa taas, hyasintteja siis! Hyasintin tuoksu on yksi niistä, joiden tuulahdus tuo minulle heti jouluisen olon, joten niitä myös kotoani joulun alla löytyy.

Löysin taannoin tämän kauniin lasimaljan ja tiesin heti, että jouluna laitan siihen hyasintin. Hyaasintin sipuli multapaakkuinen mahtui juuri sopivasti maljan suusta sisään, pohjalle ja reunoille laitoin sammalta, joka toimii sekä paakun kauniina peittona, että kosteuden pitäjänä.

Yksinkertainen on useina ika kaunista, vai mitä?


Touko oli tänään katsellut tv:stä ohjelmaa, jossa oli vanhanaikaisia englantilaisia gentelmanneja. Ja kun puhe on ollut myös Linnan juhlista, niin tonttuhan sai päähänsä, että tottahan linnassa juhlitaan herrasmiesten tapaan.  Nyt neuvottelemme siitä, suostunko tekemään tontun kokoisen frakin.


maanantai 4. joulukuuta 2017

Salaisen jouluystävän toinen paketti ja Toukon joulukalenteri

Salaisen jouluystäväni toinen ja viimeinen paketti saavutti minut. Jännitksellä avasin siististi pakatun paketin. Sen sisällä oli kangaskassi, josta löytyi lisää pikkupaketteja.



Paketeista avautui muistikirja (mistä arvasit, että tälle on ollut useampaan otteesseen tarvetta?), Dermosilin huulivoiteita, karkkikeppejä (hah, lähetin samanlaisia omalle vastaanottajalleni) ja tuo hauska kangaskassi.

Salaiseksi ystäväkseni paljastui Kati, jolla ilmeisesti ei ole blogia.

Kati lähetti minulle myös pakettien välillä pienen yllätyslahjan, jossa oli paketointi- ja askartelutavaraa.

Kiitos sinulle ja hyvää joulua!


Toukon kanssa tultiin tänään ns. mummolaan. Tonttu oli minun töissä ollessani nähnyt kuvan käärmeenlumoojasta ja täällä oli intensiiviet roolileikit käynnissä tullessani. Niin pöljä Toukokaan ei tietenkään ole, että harjoittelisi lumoustatojaan oikean luikertelijan kansa. Kumikäärme riitti jännitykseen.


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Ensimmäisen adventin tunnelma ja Toukon 3. päivä

Nyt sytytämme kynttilän... Ensimmäinen adventti on tullut iltaansa. Nyt on viimeistään se hetki, kun ne paatuneimmatkin joulunvastustajat hyväksyvät joulukauden alkaneen. Ei sillä, että olisin aiemminkaan moisista välittänyt, mokomista ankeuttajista. Mielesänii vain miettinyt, että on se kumma, miten aikuiset ihmiset voi ottaa asiakseen lintata toisen iloa ihan vain siksi,e ttei itse kiinnosta.

Huomasin tänä vuonna, että minultahan puuttuu adventtikynttelikkö. Aiemmin kun en ole välttämättä ollut adventteina kotona, niin en ole raaskinut hankia. Nytkin tein tosin löydön äitini kynttilälaatikosta. Sieltä löytyi neljn kynttlän kynttelikkö suoraan lapsuudestani, aitoa ysäriä siis. Kynttelikön musta pinta oli paikoin hilseillyt pois ja manseteista puuttui puolet, mutta näin tässä potentaalia. Mansetit hiivattiin, kynttilät pysyvät pystyssä ilman niitäkin, minkä jälkeen kynttelikkö sai muutaman kerroksen harmaata kalkkimaalia ylleen.  Ja se on kuin uusi, eikä lainkaan ysäriä. Havin kuusenkynttilät sopivat kooltaan tähän täydellisesti.


Touko-parka sen sijaan osoitti tänään Korvatunturilta paluun jälkeen todellisia lumivieroitusoireita. Kelkkamäkeen olisi pitänyt päästä.  Lohduttelin Toukoa sillä, että tulevalla viikolla pitäisi kylmetä ja tulla lunta näillekin lakeuksille. Piristäisi kyllä allekirjoittanuttakin.



lauantai 2. joulukuuta 2017

Toukon joulukalenterin päivä numero 2

Olipa tänään oikein tyypillinen alkutalven kurja ja harmaa keli. Kovasti täällä Toukon kanssa odotellaan lunta tulevaksi, mitä aamulla olikin maassa ihan vähän, mutta suli päivän aikana pois.

Harmaa keli veti myös tontun mielen ilmeisesti alemmas, koska sen alkoi tehdä niin kovasti mieli jotain lohturuokaa. Niinpä tontun lauantailounas oli kananmunat ja pekoni - tonttukoossa tietenkin.

Kyllähän tämä hoikka poika sietääkin saada vähän lisätäytettä talven ajaksi.


Itse olen joudutatut joulun tulemista omalta osaltani tekemällä perunalaatikot. Tai siis vielä on prosessi kesken, tuolla uunissa perunasose on juuri imeltymässä. Tänä vuonna kokeilinkin käyttää perunpuristinta soeen tekemiseen, mikä kyllä auttoi siihen, että soseesta tuli taatusti paakutonta, eikä perunoita tarvinnut kuoria mutta...  Kuka tulisi siivoamaan tuon keittiön, joka on täynnä joka paikkaan puristimesta tursunneita "perunanaruja"? 

Niitä löytyy taatusti jostain kuivettuneena vielä juhannuksenakin.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Mitä sait joulukalenterista? - Toukon ensimmäinen päivä

1. joulukuuta. Tuntuu hassulta, kun en ole ehtinyt pivittää tekemisiäni tänen blogiin läheskään niin paljon kuin suunnittelin. Vaan ei hätää, joulumieli ja -puuhat eivät ole kadonneet, vaan tämä johtuu ihan siitä, että uusi työ ja floristikoulu vie tehokkaasti minulta ajan ja energian. Yritän nyt joulukuussa parantaa tapani, kun koulutahti hiukan rauhoittuu.

Vaan muistattekos, miten hauskaa lapsena oli availla joulukalenterin luukkuja? Kavereilta piti sitten tietysti kysyä, mitä he olivat aamulla luukuistaan löytäneet, vaikka kyseessä olisi ollut se sama suklaakalenteri kuin kaikilla muillakin. 
Itse en ole koskaan tuota joulukalenterin luukkujen riemua unohtanut, minkä vuoksi minulla on joka vuosi oma joulukalenteri ihan näin aikuisenakin. Tänä vuonna päätin hieman panostaa ja hankin Dermosilin kosmetiikkakalenterin.  Se on valtava ja ilo silmällekin, toivottavasti myös sisällöstä on hyötyä. 





Ai mitä sitten tänään sain? Pienen vaaleanpunaisen kynsilakan, joka pääsikin heti testaukseen.

---

Tänään ihmettelin ulkoa kuuluvaa kummaa suhinaa ja kun vilkaisin ikkunasta syyn löytääkseni, näin tämän.


Mitä ihmettä?  Lähempi tarkastelu paljasti iloisen yllätyksen: Touko!  Tonttunen löysi kuin löysikin perille, vaikka olen muuttanut satoja kilometrejä.  Tästä alkaa siis taas Toukon jouluisten puuhien ihemttely ja päivittely aina aattoon saakka.




sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Joulumainosten aika on täällä

Mistä tietää, että joulukausi on ihan virallisest alkanut?  No siitä, että tv:ssä alkaa pyöriä joulumainokset. Suomalaiset yhtiöt eivät ole vielä kunnostautuneet millään sykähdyttävillä mainosfilmeillä, vaikka ainakin Finnairilta odotan jo tuttuun tapaan jotain hienoa. Briteissä sen sijaan jouluainosket ovat jo perinne. Tässä muutamia poimintoja tämän vuoden saarivaltion annista.


John Lewis tykkää joulumainoksissaan repiä hieman ihmisten sydänjuuria tunteellisuudellaan, mutta tänä vuonna ei olla saatu ihan sellaista efektiä kuin yleensä. John Lewis -suosikkini ovat Monty the Penguin ja Man on the Moon.






Olen ehkä hieman, ihan pikkuisen pettynyt tämän vuoden mainoksiin. Viime vuonna mukana oli monta todella hienoa videota. Vaikka kyllähän tämän vuodenkin mainoksiin on selvästi rahaa mennyt, mutta joku tunnepohja uupuu.

Tunnelmaltaan suosikkini on tähän mennessä ollut Lidlin. Tässä on kiva sanoma.


Loppuun vielä yksi vanha suosikkini. Sainsburysin Mog's Christmas Calamityssa on juuri sopivalla tatsilla huumoria ja tunnetta.


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Salaisen jouluystävän ensimmäinen paketti

Ooh, sain muutama päivä sitten viestin, että läheisessä akettiautomaatissa odottaa paketti noutoaan. Kummastelin asiaa hiukan, koska en mielestni ollut tilannut mitään automaatilla postitetttavaa. Kun luukku aukesi ja näin paketin, arvasin heti, että kyseessä olikin Salaisen jouluystäväni paketti.

Kotiin päästyäni avasin paketin heti ja vastaan tulvahti ihana tuoksu. Paketista löytyi kanelin tuoksuisia kynttilöitä, piparkakkumaustetta, joulukahvia, lautasliinoja, jouluisia herkkuja, (kuinkas tuo Dumle-pussi on jo auki, hmmm...) ja päälle vielä kaunis joulusukka ja suloinen kortti.


Kiitokset ystävälleni! Paketti toi mukanaan joulun läikähdyksen.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Testissä sininen uutuusglögi

Myönnän, minulta alkaa pursuta kaikki Suomi100-tuotteet jo korvista. Olen onnellinen, kun itsenäisyyspäivä on takana päin, ehkä sitten tämäkin kohkaus alkaa laantua.

Tämä Marlin Suomea juhlistava juhlaglögi oli kuitenkin sellainen tuote, jossa oli jotain järkeäkin. Glögi saa makunsa sinisistä marjoista eli mustikasta, mustaherukasta ja aroniasta. Erityisesti tuo aronia kiinnosti, koska keittelen itssekin syksyllä yleens aroniamehua ja muistan, että joskus parikymmentä vuotta sitten oli olemassa myös valmista mehua, jossa oli aroniaa ja se oli suosikkini. Olikohan juuri Marlin.



Kuitenkin, tätä sinistä glögiä tuli maisteltua tässä pimeiden sadepäivien tunnelmassa. Maku oli hyvin syvä ja pidin glögistä kyllä, mutta marjojen maku ei riittänyt enää jälkimakuun. Muutenglögi oli myös mukavan mausteista, mutta neilikan maku puski vähän turhankin voimalla muiden yli.

Ihan kivaa vaitelua muiden glögien joukkoon, mutta suosikkia tästä ei tullut.

torstai 5. lokakuuta 2017

Kolmen minuutin joulu

Pieni välipiristys ennen varsinaisen joulusesongin alkua. James Corden tietää, mistä tässä joulufanien aikaisessa joulunodotuksessa on kyse.




Ei vielä liikaa, ettei mene maku. Ihan vain sen verran, että tulee hyvä energia.

Mutta pianhan tässä saa alkaa jouluttamaan ihan täyttä höyryä. Joulutuotteita tippuu kauppoihin koko ajan lisää, eilen lähimmäsä Prismassa availtiin juuri joulukarkkikuormaa. (hemmetti, en päässyt vielä kunnolla tutustuaan tarjontaan)

Itse olen muka yrittänyt taas tapani mukaan odotella joulukauen alkamista syntymäpäivääni, joka on ensi maanantaina, mutta myönnän, lipsumisiakin on tullut. Joulumusiikin saan kuitenkin aloitta vasta tuolloin. Katsotaan, josko sitä täydentämään löytyisi jo jostain Marlin Suomen juhlavuotta juhlistavaa sinistä glögiä.

lauantai 16. syyskuuta 2017

100 päivää jouluun ja palsternakkalaatikkoa

Eilen "juhlistettiin" sitä, että jouluun on enää 100 päivää. Itse nyt en turhan vakavasti tuota merkkipäivää ota, mutta onhan se hauskaa jo pikkuisen tunnelmoida joulua.

Minun päiväni alkoi riisipuurolla ja kynttilöiden tunnelmalla. Illalla korkattiin myös viime joulusesongin viimeisillä metreillä joulutavaroiden lomaan jemmaamani glögipullo.


---

Kokeilin taannoin mahdollista joulumenua varten palsternakkalaatikkoa, jonka reseptin bongsin Maku.fi-sivustolta. Palsternakka on mielivihanneksiani, joten tämä kuulosti jo valmiiksi hyvältä idealta. Ja hyvää se olikin, voisin hyvin kuvitella jouluruoan lomaan. Palsternakka maistui selvästi, mutta maku oli kivan pehmeä ja makea, itse tosin lisäsin hieman enemmän siirappia kuin reseptissä.
Jäin kuitenkin miettimään, että voisikohan palsternakkalaatikon tehdä myös porkkanalaatkon tapaan niin, että mukana olisi vähän suutuntumaa riisistä. Se voisi vielä vähän pyöristää makua. Pitänee kokeilla sitäkin.

Kuvia minulla ei kokkauksetani nyt ole, sillä tämän piti olla vain koe-erä, mutta en malta olla jakamatta ideaa jo nyt. Tässä minun mukailemani resepti, minulla kun on paha tapa aina hiukean muuttaa mitä tahansa reseptiä vähän lennossa.

Palsternakkalaatikko


700 g palsternakkaa
1 1/2 dl kermaa
25 g voita
1 muna
1/2 dl korppujauhoja
noin 4 rkl siirappia (maun mukaan)
1 tl suolaa

valkopippuria
jauhettua inkivääriä
muskottipähkinää

Ensin kuoritut ja paloitellut palsternakat keitetään pehmeiksi ja soseutetaan sileäksi esmerkiksi sauvasekoittimella. Kuumaan soseeseen lisätään voi ja kerma ja sekoitetaan kunnes voi on sulanut.

Kevuest vatkatun munan joukkoon sekoitetaan korppujauhot ja annetaan himean turvota ennen palsternakkasoseeseen lisäämistä. Sose maustetaan vielä maun mukaan valkopippurilla, inkiväärillä ja muskottipähkinällä.

Seos kaadetaan voideltuun uunivuokaan, päälle tulee vielä korppujauhoja ja voinokareita, minkä jälkeen kypsennetään 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.

lauantai 26. elokuuta 2017

Uutta ulkoasua ja blogin herättelyä

Huomenta maailma! Ulkona on alle 10 astetta lämmintä ja sehän tietää sitä, että syksy on aivan kulman takana. Pimenevät illatkin ovat jälleen kerran kääntäneet ajatuksia joulun suuntaan - ihan aikataulussa siis ollaan.

Ihan vielä ei kuitenkaan blogi avaudu täydellä teholla tälle kaudelle, mutta kävin tekeemässä pienen tarkistuskierroksen ja huomasin, että vanha taustani oli lakannut toimimasta. Harmi, sillä pidin siitä. Ulkoasua on nyt siis hieman fiksattu uuden taustan verran.

Tänä vuonna joulu tulee taas olemaan ihan uudenlainen, sillä olen muuttanut pääkaupunkiseudulta Etelä-Pohjanmaalle. Harmi kyllä tämä tarkoittaa sitä, että perinteinen Stockmannin jouluosastopostaus saattaa olla uhattuna. Mutta olen tässä suunnitellut, että kenties teen kuitenkin joulun alla shoppailureissun joko Helsinkiin tai ainakin Tampereelle, joten eiköhän siellä Stockallakin tule sitten vierailtua.