Ensimmäinen paketti Salaiselta Jouluystävältäni

Huh ja hurraa, vihddoinkin pääsin palautumaan reissun päältä ja hakemaan postista Salaisen Jouluystävän paketin. Se olikin hilkulla, sillä junani oli hulppeat kaksi tuntia myöhässä ja ehdin postiin viime hetkillä. Haettava kuitenkin oli ja kylläpä piristikin ryytynyttä mieltä. Aivan vatsanpohjasta kutkutti, kun kotiin kävellessä kassin pohjalla paketti kalahteli mukavan lupaavasti. (Juu, henkinen lapsi minussa rakastaa yhä kovia paketteja, vaikka näin aikuisiällä myös ne pehmeät on kivoja)

Ja oi mitä kaikkea sainkaan. Nyt on kyllä tämä minun tonttuni tainnut käydä pienellä tiedonhankintaretkellä täällä blogissanikin kuin myös tuolla jouluttoman blogin puolella, sen verran osuva lahja oli.

Sain tuollaisen ihanan talolyhdyn, jonka perään olen hieman haikaillutkin, kotikyltin, kaksi erilaisat pientä enkelipiparimuottia, sinisävyisiä Vallilan Kelohonka-kuosisia lautasliinoja (jotka kuvautuivat harmillisen huonosti muovin läpi, mutta kuosista pidän kovasti) sekä oikein minun väriseni kortin.

Lyhtykin pääsi heti hommiinsa. Kiitos Salainen Jouluystäväni, tämä ilahdutti kovasti!