Vain 11 viikkoa jouluun

Joko sitä uskaltaisi. Aloittaa tämän vuoden jouluelämän siis. Yleensä koitan malttaa edes syntymäpäiväni yli, joka on 9. lokakuuta, mutta kerrankos sitä varaslähtöjä otetaan. Jouluun on aikaa vielä kolmisen kuukautta, mutta kuten otsikossa totean, 11 viikon päästä eletäänkin jo jouluviikkoa. Kuulostaa paljon lyhyemmältä ajalta näin ajateltuna.

Jos nyt oikein rehellisiä ollaan, niin oleenhan minä varaslähtöjä jo ottanutkin. 100 päivää jouluun -päivääkin juhlistin pienimuotoisesti kynttilänvalossa jouluntuoksuisen tuoksukynttilän vahvistamana. Ja glögiäkin löytyi yhdestä kaupasta juhlatilaisuuteen.

 Seuraavana päivänä kuljinkin näin jännittävän toimiston ohi. Kyseessä on siis joulupukki Timo Pakkanen, joka kyllä saattaisi ihan oikeasti olla aitoa tavaraa...

Puutarhakoulukin taas alkoi ja me kukkakauppapuolen opiskelijat pääsimme vierailemaan myös tarviketukkuun, missä olikin jo täysi joulu päällä. Oli siinä minulla pitelemistä. jotain tarttui mukaankin, kun se mahollisuus oli. Näitä ruusukultaisia kulkusia olenkin katsellut aikasemmin ja nyt ne pääsivät mukaan mukavaan tukkuhintaan. Voi kun kuvaan saisi mukaan myös äänen, sillä näissä on todella kaunis helinä. Olinkin oikea joulun henki ja nauratin luokkatovereita kilisemällä ympäriinsä kulkuset korissani.

(Ai niin, puutarha-alan opintojani ja tulevaisuudessa myös muita puutarha-juttuja voi seurata uudessa blogissani Syreenimaja. Blogi on vielä vähän kesken, mutta asiaa alkaa tulla, kunhan pääsen sen kanssa vauhtiin.)

 Pikku hiljaa joulu hiipii kohti. Kauppoihinkin on alkanut ilmestyä koristevaloja, glögiä ja muita herkkuja sekä ihan vähän jo niitä varsinaisia joulukoristeitakin. Ja taas saa joulunvihaajat ulvoa, että nythän on vasta lokakuu. Mutta joulufaneille nämä merkit aiheuttavat vain mukavaa kutkutusta vatsanpohjassa. Huudelkoon muut.

Julistan siis joulukauden ja tämän blogin avatuksi tälle vuodelle. Tervetuloa seuraamaan, jättäkäähn myös jälkiä itsestänne kommenttilooraan.

Ja ai niin, muistakaahan ilmoittautua Salaiseen Jouluystävään. Minä ilmoittauduin jo. Karolle suuri kiitos taas organisoinnista.

Legendaarista joulutunnelmaa ja Toukon joulukalenterin 22. luukku

Törmäsin Youtuben ihmemaailmassa ihanaan videoon, nimittäin Frank Sinatran ja Bing Crosbyn jouluohjelmaan vuodelta 1957.  Voi että mitä legendoja!  Nykyajan jouluohjelmilla on oma hohtonsa, mutta näissä vanhoissa etenkin näillä miehillä, karsimoilla ja äänillä varustettuna on jotain melkein maagista. Minua vain viehättää jokin vanhojen aikojen laulutavassa.

--- 

Tänään käväisin haltioimassa siskon lapsia sillä välin, kun sisko itse hoiti viimeiset ostokset. Touko teki taas jekkujaan ja muutti lasillisen maitoa lempivärinsä mukaan punaiseksi. Siskonpoika pääsi testaamaan, josko tällaista maitoa juomalla tulisi vähän joulun taikaa häneenkin. Saa nähdä, koska se alkaa vaikuttaa.

Koristeita origamitähdistä ja joulukalenterin 21. luukku.

Varoitus, tähän voi tulla himo. Origamitähtien taitteluun nimittäin. Halusin kokeilla ohjetta huvikseni ja nyt haluaisin vääntää melkein jokaisen käsiini saamani paperinpalan tähdeksi.

Minä olen pujottanut tähtiini langan ja ripustanut lamppuun.

 

Olen tehnyt tähtiä erilaisista askartelu- ja lahjapapereista ja tehnyt sen toteamuksen, että tähden saa aikaiseksi melkein mistä vain. Lahjapaperi on hyvää siinä mielessä, että se on taipuisaa ja helppoa taitella, mutta saman ominaisuuden vuoksi symmetriassa ja reunojen kohdistuksessa tulee herkemmin heittoa. Sen takia lopputulos voi olla vähän epätasalaatuisempi.  Jäykemmästä paperista puolestaan saa terävää jälkeä, mutta taittelu on työläämpää.

Ohjeet tähtien taitteluun ja siihen tarvittavan viisikulmion tekemiseen löytyy oheisista videoista. Yllättävän yksinkertaista. Muutaman kerran jälkeen tämän tekee jo ilman ohjetta.

---

Kävimme tänään siskoni luona siivousapuna ja siinä touhussa siskon ikkunakoriste oli ostettu pois tieltä. Kas kummaa, joku oli löytänyt paikalle ja pistänyt koristeen hieman uuteen kuosiin. Touko, sinä senkin!   Minähän tuon sotkun jouduin lopulta selvittämään.

 

Jouluinen Netflix-vinkki ja joulukalenterin 10. luukku

Olettekos Netflixin käyttäjät huomanneet, että siellä on ollut jo viikon verran katsottavissa Bill Murrayn ja Sofia Coppolan A Very Murray Christmas?   En tiedä voiko tuota kutsua varsinaisesti elokuvaksi, sillä Murray ja muu tähtikaarti eroge Clooneysta Miley Cyrusiin esittävät pätkässä itseään. Kyseessä on ennemminkin jotain komediasarjan ja revyyn väliltä. Luvassa siis huumoria ja musiikkia jouluiseen henkeen, pienellä kunniaa osoittvalla irvailulla vanhanajan joulushowohjelmia kohtaan. En ole itse vielä ehtinyt katsella tätä jouluspesiaalia kokonaan, mutta vaikuttaa ihan hauskalta pläjäykseltä joulunodotusta ededltäviin iltoihin, joten suosittelen. Tai sitten minä en vain voi vastustaa mitään sellaista, jossa on Bill Murray ja Michael Cera yhdessä.

Harmillista kyllä, että Netflix tarjoaa ajankohdasta huolimatta melko vähän varsinaisia jouluelokuvia. En kyllä ymmärrä miksi.

---

Toukolla on selkeästi välillä HIEMAN tylsää minun poissaollessani. Ja mitä tapahtuu, kun kyllästynyt tonttu saa  jälleen käsiinsä mustan tussin...

Luulenpa, että kaikki jälkeä jättävä pitää tästä lähtien piilottaa pienten tonttujeen ulottumattomiin.

Tuleeko jouluksi lunta?

"Talvesta tulossa poikkeuksellisen lämmin" julisti media muutama päivä sitten ja sai minut älähtämään kauhusta. Näihin alkoihin jouluhengen kasvaessa pikkuhiljaa täyteen mittaansa alan yleensä myös tarkkaila säätilaa ja valkoisen joulun mahdollisuutta.

Vaan huh, viestintävälineet ovat taas ehkä hieman liioitelleet otsikoitaan. Vaikka pitkän ajan ennusteen mukaan marras-joulukuun lämpötila saattaa hyvinkin olla normaalia lämimämpi, niin ei tässä nyt kuitenkaan mistään erikoisen lämpimän joulun uhkasta puhuta. Ilmatieteen laitokselta löytyi tarkempi tieto siitä, että keskilämpötiloissa saattaa olla noin 1-2 asteen ero. Ja kun huomioidaan, että marraskuun keskilämpötila on Suomessa -3 ja joulukuun -7 astetta, niin ehkä tässä ei vielä kannata julistaa mustaa joulua koko maahan. Ilmatieteen laitos myös toteaa, että nuo suurten säälaitosten tekemien pitkien ennsuteiden toteutuminen on Suomessa vähän niin ja näin, johtuen maamme luontaisesta vaihtelusta.

Pari vuotta sitten 22. joulukuuta näytti näin ankealta.

Vielä on siis kovasti toivoa saada luminen joulu. Itse seuraan näin loppuvuodesta pitkän ajan säätä tästä palvelusta, josta voi katsoa paikallisennusteet jopa kuukauden päähän. Toki täytyy muistaa, että noin pitkän ajan ennusteiden pätemisen todennäköisyys on aika pieni, mutta muutaman vuoden kokemuksella voin todeta, että ainakin lumentulo on osunut joka vuosi yllättävän hyvin kohdilleen. Tällä hetkellähän tuolla luvataan, että lunta alkaisi tulla jo marraskuussa ihan Helsinkiä myöten.

Toivottavasti tämä pitää paikkansa, eikä joulukuussa tule kaiken sulattavaa lämpöaaltoa. Olisi mukava odottaa tmän vuoden joulua niin, että pysyvä lumi olisi maassa jo hyvissä ajoin, niin tunnelma olisi kohdallaan. Eikä tarvitsisi murehtia sitä mustan joulun mahdollisuutta ja kytätä säätietoja joka päivä jouluun asti.

Tuo ääni tiukujen nyt myös Blogipolussa

Jotkut ovat varmasti jo huomanneetkin, että Blogilista lopettaa toimintansa 1.6. Tämä on sinänsä harmillista, koska Blogilista on hakutoimintoineen ollut oiva apuri juuri siinä, kun on halunnut löytää blogeja tietystä aihepiiristä. Juuri pari päivää sitten tietynlaisia blogeja etsinkin ja kauhistelin sitä, mitenkäs nyt tästä eteenpäin.

Mutta kas, olemassa on myös tuoreempi blogiyhteisö, jossa myös pystyy etsimään blogeja hakusanoilla, tageilla tai tiettyjen aihepiirien avulla. Blogipolku on perustettu tänä vuonna ja sen kautta voi seurata nyt tämän joulublogin lisäksi vaikka joulun ulkopuolista blogiani.

Toivottavasti mahdollisimman moni bloggari löytäisi tiensä myös Blogipolkuun, jotta siitä saataisiin kaikki hyöty irti. Blogilista ainakin on ollut monille suuri blogiliikenteen lähde varmasti juuri hakuominaisuutensa vuoksi. Joulublogeja siellä ei ainakaan vielä kovin montaa näkynyt olevan.

Tuo ääni tiukujen löytyy Blogipolusta ainakin tällä hetkellä myös tämän näköistä kuvaketta seuraamalla.

Nyt kun joulublogin puolelle kurkistin, niin täytyy myöntää, että viime aikoina on heräillyt kumma kaiho jouluun. Siis nyt jo! Enkä ole näyttänyt olevan ainoa ainakaan blogimaailman perusteella. Sain ryöpyllisen kuvainnoillista silmien pyörittelyä ja ihmettelyä, kun menin paljastamaan jouluikäväni Facebookissa. Mutta minkäs sille mahtaa, kaipaan sitä tunnelmaa. En kuitenkaan vaihtaisi lähestyvää kesää suoraan jouluun, joten odotellaan nyt kaikessa rauhassa niitä syksyn pimeneviä iltoja, kun ihan oikeasti joulutunnelmointi alkaa olla ajankohtaista. Silloin tämänkin blogin ovet avautuvat taas sepposen selälleen.

Lehtien joulu tekee tuloaan

Ensimmäiset soivat joululaulut kuultu kaupassa. Aivan läikähti sydämessä. Pian ollaankin jo siinä suurimmassa tunnelmassa. Olettehn huomanneet, että myös Radio Novan nettijouluradio on jo toiminnassa?  Itse olen tavannut pitää tuosta radiosta enemmän kuin siitä varsinaisesta Jouluradiosta.

Joulu alkaa tehdä tuloaan myös lehtiin. Kotimaiset joululehdet ovat tietenkin jo ilmestyneet ja nyt odotellaan niitä peruslehtien joulukuun numeroita. Ulkomaisten lehtien osalta joulunumerot ovat alkaneetkin jo ilmestyä kiitospäivänumeroiden jälkeen. Itsehän luen amerikkalaisia aikakauslehtiä lähinnä digiversioina Zinion kautta, jonne pääsee käsiksi ilmaisen rekiteröitymisen jälkeen, kunhan vain omistaa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastokortin. Hehkutinkin aiheesta lähes vuosi sitten täällä.

Tuonne digiarkistoon on ilmestynty jo ainakin Family Circle-, Good Housekeeping -, Traditional Home -, Everyday with Rachel Ray ja O-lehtien jouluiset numerot.  Lisää tulee varmasti lähiaikona. Itse odotan erityisen innolla Country Living - ja Marta Stewart Living -lehtiä. (Koska Martha, tai siis Marthan työryhmä on nerokas)

Asensin juuri koneelleni Zinion Windows 8-sovelluksen, jonka avulla näiden lehtien selailu on entistä näppärämpää. Lehdethän saa avattua myös ihan nettiselaimella tai älylaitteilla.

Olen tehnyt muuten muutamaa lehteä selaillessani sellaisen havainnon, että se överikimaltava ja -runsas tyyli on näköjään toden totta väistymässä myös Amerikassa, kuten koristetrendeistäkin on voinut päätellä. Ainakin lehdissä joulua edustaa astetta yksinkertaisempi ja tyylikkäämpi kuvasto, oukossa on myös paljon maalaishenkeä ja skandinaavisuutta. Tämä näkyy kovasti myös lehtien nettijutuissa.

Hyviä tekoja jouluksi

Viime ajat ovat olleet täynnä ikäviä ja surullisia uutisia, mutta törmäsin tänään Facebook-ryhmään, jonka vuoksi olen istunut pienen tovin liikutuksesta nyyhkien. Jouluapua-ryhmässä haetaan ja tarjotaan karttapalvelun avulla apua perheille, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia saada järjestettyä perheelleen kunnon joulua juhlaruokineen ja lahjoineen. Apu voi olla mitä tahansa ruoka-avusta vaatteisiin ja lasten leluihin.

Mieltäni on ryhmän ilmoituksia ja kommentteja lukiessa lämmittänyt se, miten paljon vilpittömän auttamisenhaluisia ihmisiä löytyykään. Useimmissa ilmoituksissa toivotuille asioille löytyy lahjoittaja alta aikayksikön. Mukana näkyy paljon myös eräs yritys, joka on tarjoamassa useille perheille ruoka-apua. Miten hieno ele ja miten upeaa olisikaan, jos muutkin firmat keksisivät tällaisen avustustavan.

Nämä ovat niitä asioita, joita tarvitsee nähdä ja kokea silloin, kun maailma murjoo ja tuntuu vain pahalta paikassa. On tärkeää muistaa, miten paljon hyvyyttä ihmisistä myös löytyy. Itse jään seurailemaan ryhmää sillä silmällä, josko löytyisi perhe, jota minä voisin jollain lailla auttaa.

19. luukku - Lumihiutalemobile

Huh, valmistelut jatkuu. Paistoin tänään tämän vuoden piparkakkuprojektini osat. Ja tietysti onnistuin yhden satsin polttamaankin. Hupsista. Piparit on siitä viheliäisiä, että loppuvaiheessa pitäisi melkein kytätä vieressä, koska paistoaste on sopiva. "Annan olla vielä hetken" johtaa aika usein katastrofiin.

Piparijuttuja lisää huomenna tai ylihuomenna.

Kuitenkin, bongasin äskettäin Pinterestistä upean lumihiutalemobilen ja koska vähän aikaa sitten opastin paperilumihiutaleiden teossa, olkoon tämä askarteluvinkki jatkumona tämän päivän kalenteriluukussa.

Kyseinen mobile ei taida olla ihan täysin käsin tehty, mutta samannäköisen voisi saada hyvinkin yksinkertaisesti aikaan omin pikku kätösinkin. Aikaa projekti kyllä veisi, jos kaikki lumihiutaleet väkertäisi yksitellen itse, mutta senhän voisi tehdä ihan omana ohjelmanumeronaan vaikka lasten kanssa.

Yksinkertaisimmillaan siis tuon tyyppisen mobilen saisi aikaan ripustamalla paperisia hiutaleita langalla rautalangasta taivutettuun kehikkoon. Yhteen lankaanhan voi laittaa myös useamman hiutaleen, jos langan pujottaisi ompelemalla hiutaleiden läpi niin, että ylempi pysyy paikoillaan ylempänä.

Varmasti tämä onnistuisi myös ihan tavallisista paperhiutaleista, mutta kestävämmän koristeesta saisi, jos hiutaleet saisi kovetettua jollakin. Silloin ne olisivat myös vähän raskaampia jolloin en liikkuisivat ilmavirrassa eri tavalla. Mutta miten paperia tärkätään?  Askarteluliikkeistä saa kyllä eräänlaisia tärkkäyslakkoja, mutta olisiko kellään ideaa siitä, voisiko saman efektin saada kotitekoisesti? pystyisikö tavallista paperia tärkkäämään sokeri- tai liimatärkillä?

Jos mobilen ilme viehättää, mutta työläys hirvittää, niin saman tyyppisen koristeen voi saada myös yksinkertaisemmalla hiutalemallilla. Tässä Spoonfulin mobilessa hyvinkin simppelit hiutaleet on leikattu jäykästä paperista.

Tee omat lahjalaatikot - 11. luukku

Minussa on vähän sellaista visualistin vikaa, etten kestä, jos esimerkiksi paketoimani lahja on yksinkertaisesti ruma. Joskus kuitenkin sattuu eteen sen muotoisia esineitä, että niitä on ihan mahdoton saada käärittyä kauniisti. Tiedän, pahvilaatikko ratkaisee pulman, mutta niitäkään ei aina ole saatavilla silloin kuin tarvitsisi. (tai on, mutta ne kaikki ovat aivan väärän kokoisia ko. esineelle)

Ongelmaan voi kuitenkin löytyä ratkaisu, varsinkin jos varastoista löytyy valmiiksi kartonkia tai muuta jykevää paperia tai pahvia. Lahjalle voi taitella oman, täydellisen kokoisen rasian itse. Ja malleja löytyy jos jonkinmoista.

Tarkempia ohjeita ja jopa tulostettavia kaavoja osaan laatikoista löytyy mm. näiltä sivuilta. 1. 2. 3. 4.

Joulun taikaa lapsille ja kalenterin 9. luukku

Minähän olen lapsellinen ihminen. Siis sillä lailla hyvällä tavalla, että nautin suunnattomasti lasten knssa touhuamisesta ja etenkin erilaisten yllätysten ja astetta spesiaalimman tekemisen keksimisestä.

En siis todellakaan kuuluu niihin, joiden mielestä lapsille ei saisi uskotella joulupukin, tonttujen ja muiden satuolentojen olevan olemassa. Minun mielestän lapset nauttikoon lapsenuskostaan ja taianomaisuuden tunteesta, kun he siihen vielä pystyvät. Vakavoitua ehtii myöhemminkin ja yleensä tämä lapsenusko esimerkiksi juuri joulupukkiin kariseekin siinä vaiheessa, kun lapsi on itse siihen valmis. Vaikka joku neropatti paljastaisikin "totuuden", niin monilla lapsilla on ainakin kokemusteni mukaan ollut ihmeellinen kyky selittää asia niin, että hän voi itse vielä uskoa.

Vaikka itselläni ei vielä omia lapsia olekaan, niin olen keräillyt muistiin erilaisai jouluisia hauskoaj aktiviteetteja, joissa on mukan ripaus joulun taikaa. Ehkä pääsen näitä testaamaan täditettäviini ja kummitäditettäviini, ehkä nämä säästyvät johonkin tulevaisuuteen.

• No se joulupukin kirje. Meillä vietiin kirje omaan postilaatikkoon, josta tonttu sen kävi nappaamassa. Olenpa kuullut myös sellaisesta, että kirje on leijutettu hiilloksen ylös päin kohoaan lämmön mukana takan savupiippuun, mutta enpä tiedä miten toimiva ja turvallinen tämä idea on Suomessa.
• Valokuvaa tonttu epämääräisesti jossain ulkona. Eli vaikka vain juuri näkyvissä oleva tonttulakki. Vaihtoehtoisesti jonkun voi värvätä heilumaan sen lakin kanssa ikkunan takana sopivalla hetkellä.
• Jättäkää tontuille jotain syötävää ja käykää jälkikäteen ihailemassa syötyjen eväiden rippeitä.

• Anna lasten "kylvää" pieniä karkkeja sokerilla täytettyyn kulhoon. Aamulla nämä tonttusiemenet ovatkin kasvaneet piparminttukepeiksi, tikkareiksi tai vaikka pipariukoiksi.
• Hanki pieni ovi, esimerkiksi nukketaloon tarkoitettu ja aseta se jonnekin kotisi seinään joulutontun tai vaikka hiiren kotioveksi. Somista haluamallasi tavalla.
• Jos tähdet näkyvät jouluaattona, menkää etsimään taivaalta joulutähti eli se kirkkain ja suurin. Jos hyvä tuuri käy, saatatte bongata myös joulupukin reen kiitävän korkeuksissa. (eli liikkuvan satelliitin, mutta hyshys...)
• Ripotelkaa aattona sopivaan pakkaan ulos poronruokaa eli elintarvikeväreillä värjättyjä kaurahiutaleita.
• Jos vietätte joulun poissa kotoa, jättäkää pukille viesti, missä olette tai tehkää erityinen lippu, jolla olinpaikkanne joka vuosi merkataan, jotta pukki löytäisi perille.

Kuva: Elf on the Self Ideas

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä tämän päivän joulukalenterivinkki. Kuulin taannoin amerikkalaislähtöisestä Elf on th Shelf -ilmiöstä. Se on lastenkirja tontusta, joka vahtii perheen lasten tekemisiä ennen joulua. Joka yö tonttu tekee jotain jekkuja perheen kotona. Kirjan mukana tulee tonttunukke, jonka vanhemmat voivat lavastaa tekemään omia jekkujaan lasten löydettäväksi. Idea toimii satunnaisena hauskuutuksena tai vaikka joulukalenterina, jolloin lapset saavat joka aamu etsiä, mitä tonttu on yön aikana keksinyt. Mietin, että kyllähän tämän voisi totuttaa myös toisella, muualta ostetulla tonttuhahmolla. Tontun voi asetella vaikka kalastamaan vessanpöntöstä, pihistämään pipareita, keinumaan katonrajaan tai laskemaan alas portaita vessapaperirullan sisällä.

Jos innostuit, lisää ideoita tontun toimiksi löytyy esimerkiksi tältä sivustolta tai Pinterestistä hakusanalla Elf on the shelf. Varoitus vain, noille sivuille unohtuu hihittelemään muiden ideoille pitkäksi aikaa.

Huom. Monet noiltakin sivustoilta löytyvistä ideoista voisi olla toteutettavisa myös ilman nukkea. Voisihan kotona vierailla tonttu tekemässä kepposia, vaikka tonttua ei koskaan näkisikään. Ajatelkaapas, jos tonttu kävisi yöllä esimerkiksi koristelemassa jonkun huoneen pyörremyrskymäisesti joululahjanauhoilla, käärisi lapsen lelun tai muun esineen jouluvaloihin, paketoisi vessanpöntön joululahjapaperilla tai virittäisi paperia lapsen huoneen oven eteen niin, että lapsen pitää juosta sen läpi ulos päästäkseen.

Voi sitä tonttua!  Ja vanhemmillakin olisi hauskaa.

Millaisia ideoita tai perinteitä muilla on lasten yllättämiseen ja viihdyttämiseen?

Minulla on muuten ollut käynnissä korttipaja, jonka tuloksia esittelen todennäköisesti huomenissa. Stay tuned.

7. ja 8. luukku tuplana

Hupsista, eilen jäi minulta joulukalneteripostaus tekemättä omista kiireistä johtuen, mutta lyön nyt kahden päivän linkkivinkit yhteen kerralla.

Oletteko huomanneet, että Korkeasaaren eläintarha pitää myös omaa videojoulukalenteriaan?  Kalenterissa esitellään joka päivä yksi trooppinen eläinlaji. Eläinmaailma kiinnostaa ainakin itseäni, joten ämä ovat todella mielenkiintoisai tietoiskuja. Myös niistäkin eläimistä, josta en niin välitä, terveisin hämähäkkikammoinen.



Tämän päivän kalenterivinkkini onkin toisenlainen. Tieättehän, miten jouluhäsääjänä jää joskus lähipiirissä vähän yksin, kun muut eivät innostu samaa tahtia?  Blogimaailma tietysti vähän hellittää innotuksen jakamisen tarvetta, mutta löysin taannoin myös ihan suomalaisen joulufoorumin, Joulun taikaa. Siellä voi keskustella muiden joulufanien kanssa monipuolisemmin ja löytää myös uusia hyviä vinkkejä muilta.

6. luukku - Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!

Itseänisyyspäiväni alkoi jälleen omaksi perinteekseni muodostuneella Finlandia-hymnin kuuntelulla. Se sykähdyttää aina. Kuuntelin huvikseni myös Youtuben tarjoamia muiden maiden versioita ja löysin myös kiinalaisen kuoron, joka esitti laulun suomeksi (!).  Vaikuttavaa paneutumista, mutta loppujenlopuksi koskettavin tämä kappale on suomalaisten laulamana. Sanoista voi kuulla aivan toisenlaisen tunteen ja tulkinnan.

Haluan kuitenkin itsenäisyyspäivän kunniaksi jakaa lyhyen videon, jossa kuvataan suomalaista joulua - sitä joulun oikeaa henkeä. Tänään on juuri oikea päivä pohtia näitä meidän aivan omanlaisia tunnelmiamme ja arvostaa sitä, millainen joulunaika täällä rakkaassa Suomessa onkaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!  Itse saan kohta kerrankin pynttäytyä kunnolla tätäkin juhlaa varten. En sentään ole matkalla Saulin vastaanotolle, vaan ystävien omaan juhlaan.

Joulukalenteri-ideoita + blogikalenterin 3. luukku.

Tämä tulee nyt vähän myöhässä, kun joulukuu on jo alkanut ja joulukalentereiden ensimmäiset yllätykset on paljastettu. Olkoon tämä siis omistettu niille mattimyöhäisille, jotka silti haluaisivat tehdä ihan oman joulukalenterin - oli se sitten tenaville, toiselle puoliskolle, ystävälle tai itselle. Vielä ehtii ja ainakin saa avata monta luukkua kerralla. Aina tulee myös seuraava vuosi.

Itse rakastan ihmisten yllättämistä ja haluaisin kovasti päästä toteuttamaan itsetäytettävän joulukalenterin jollekulle. Velä ei sopivaa osapuolta ole, mutta silmäilen silti ideoita tulevaisuutta varten.  Tässä siis muutaama poiminta.

 Kaltaiseni puufani on tietysti kovin ihastunut tähän ideaan. Eipä olisi edes vaikea toteuttaa.

Kuva: Spoonful

Kuva: Spoonful

Kuva: Twig and Thistle

 Tämän magneettipurkeista kootun kalenterin voi tehdä vaikka jääkaappioveen. Ja vinkkinä, tuollaisia purkkejahan saa suhteellisen edullisesti esimerkiksi Ikeasta.

 

Kuva: Rhythm of the Home

Tämä on aika suloinen idea ja erityisen halpa ja helppo toteuttaa, jos perheessä on vauva, jolla on pieniksi jääneitä sukkia. Eikä ne esimerkiksi kirpputoreillakaan paljoa kustanna. Valoköynnös ja pyykkipojat kruunaavat ajatuksen.

Tämä on hiukan aikuisempi idea, tosin saman voi tehdä värikkäämmillä kuoseillakin.

Tästä kuitenkin päästän päivän blogikalenterin luukkuun. Tämän kalenterin laatikkomallit voi nimittäin printata ihan ilmaiseksi täältä Hey Look-sivustolta.

Hauska sattuma muuten, tuota kalenteria näkee paljon esimerkiksi Pinterestissä. Huomasin kuitenkin, että Hey Look kuuluu kahdelle helsinkiläiselle somistuammattilaiselle. Tutustumisen arvoinen sivusto muiltakin osin. Upeita ideoita ja toteutuksia.