Salaisen jouluystävän viimeinen lähetys ja joulukalenterin 14. luukku

Kotoa poissa ollessani oli potiluukustani kolahtanut Salaisen jouluystäväni viimeinen lähetys eli joulukortti. Samalla paljastui, että tuo salainen ystäväni oli Joulua sydämellä -blogin Christina. Kiitos sinne ja ihanaa joulua!  (on muuten ehkä jonkinlaista herkkyyttä ilamssa, koska huomaan liikuttuvani siitä, että nyt oikeasti jo toivotellaan hyvää joulua suuntaan jos toiseenkin)

Tämä muuten olikin ensimmäinen joulukorttini.

Välillä on melkein vaikea uskoa, että jouluun on tosiaan enää 10. päivää. Pitkään olen tässä harmitellut lumen puuttumista ja pelännyt  mustaa joulua. Vaan odotas... Kun eilen vielä heräsin Pohjanmaalta, näytti siellä yhtäkkiä tältä.

Tämä on lupaava alku ja onneksi vielä tälle ja ensi viikolle on luvattu pakkasia ja tällä hetkellä lumisateitakin useammalle päivälle. Nyt kaikki sormet ristiin, että saisin tuonne kotiseudulle valkean jouluun, eikä Luontoäiti päätä kiusata minua enää enempää. 

 

---

Vietämme Toukon kanssa vielä tämän viikon Helsingissä ja tänään tonttu seuraili ikkunasta pitkään kadulla lenkkeileviä ihmisiä ja koiria. Siitäkös hän sai idean, että hänenkin pitäisi päästä hihnalenkille lemmikin kanssa. Koiraa en Toukolle keksinyt, mutta pupu tuntui kelpaavan. Se jotenkin sopiikin tontun sielunelämään paremmin.