Eilen Touko kuiskasi minulle, että tahtoisi antaa siskonpojalle jotain erityistä, nimittäin taikasiemeniä. Ai mitäs ne ovat, kysyin, joten tonttu esitteli ideansa.
Mitä niistä sitten tulee, kysyin, mutta Touko vaan virnuili. No way Jose! Minä en anna 5-vuotiaalle mitään, mistä en voi mennä takuuseen. Luottaisitko itse tuohon ilmeeseen, etenkin tontun huumorintajun tietäen? Joten testiin meni.
Hm, hyvä on sitten. Touko saa tänään toimittaa nämä siemenet perille.
Olettekos Netflixin käyttäjät huomanneet, että siellä on ollut jo viikon verran katsottavissa Bill Murrayn ja Sofia Coppolan A Very Murray Christmas? En tiedä voiko tuota kutsua varsinaisesti elokuvaksi, sillä Murray ja muu tähtikaarti eroge Clooneysta Miley Cyrusiin esittävät pätkässä itseään. Kyseessä on ennemminkin jotain komediasarjan ja revyyn väliltä. Luvassa siis huumoria ja musiikkia jouluiseen henkeen, pienellä kunniaa osoittvalla irvailulla vanhanajan joulushowohjelmia kohtaan. En ole itse vielä ehtinyt katsella tätä jouluspesiaalia kokonaan, mutta vaikuttaa ihan hauskalta pläjäykseltä joulunodotusta ededltäviin iltoihin, joten suosittelen. Tai sitten minä en vain voi vastustaa mitään sellaista, jossa on Bill Murray ja Michael Cera yhdessä.
Harmillista kyllä, että Netflix tarjoaa ajankohdasta huolimatta melko vähän varsinaisia jouluelokuvia. En kyllä ymmärrä miksi.
---
Toukolla on selkeästi välillä HIEMAN tylsää minun poissaollessani. Ja mitä tapahtuu, kun kyllästynyt tonttu saa jälleen käsiinsä mustan tussin...
Luulenpa, että kaikki jälkeä jättävä pitää tästä lähtien piilottaa pienten tonttujeen ulottumattomiin.
Tänään oli minunkin vuoroni yllättyä, koska Touko oli puuhaillut aivan omiaan minun ollessani opiskelemassa vimmatusti. Yleensä se heräilee vasta, kun saavun kotiin. (toisinsanoen, äitini oli päässyt vaihteeksi toteuttamaan itseään)
Tänään Touko oli siskonpojan luona päättänyt, että on oikeastaan aika harmi, että hänellä ei parta kasva. Kun vanhemmilla tontuilla ja itse pukilla on niiiiiin komeat ja uskottavat parrat.
Ja pitihän niitä partahaivenia päästä kokeilemaan parin kaveruksen kanssa.
Pääsimme tänään koulusa tekemään vähän havutöitä. Siitä hieman lisää kuvien kanssa myöhemmin. Päivät menevät nyt niin nopeasti, ettei tahdo tunnit riittää.
Tällä viikolla tosiaan joulukalenterini luukut avautuvat vasta näin iltasella opintojeni vuoksi. Touko kuitenkin matkusti mukanani maalle ja koki tänään riemukkaan jälleennäkemisen siskonpojan kanssa.
Ja tottakai tontun piti päästä vähän jekkuilemaan pojan kustannuksella. Vitsi otettiin kuitenkin vastaan varsin riemukkaasti.
Tänään Touko ihmetteli outoa hakkaavaa ääntä. Suomen lippu siellä vain hakkasi talon lipputangossa myrskytuulten jäänteiden riepottelemana. Muistutin mikä päivä tänään on ja äkkiäkös Touko tempaisi oman lippunsa salkoon.
Osa omast itsenäisyyspäivässäni kuluu junassa matkalla Etelä-Pohjanmaalle. Ensi viikko kuluu taas opintojen parissa. Peukut pystyyn, että pääsemme tekemään joulukukka-asetelmia, jota vähän viimeksi lupailtiin.
Illemmalla sitten pääsenkin tapaamaan uuden sukulaiseni, nimittäin veljeni 12 päivän ikäisen tyttövauvan. Meillä nuuhkitaan jälleen vauvan tuoksua jouluna, kuten viimekin vuonna.
Toukon pitää aina tasaisin väliajoin raportoida Joulupukille siitä, mitä hän ja hänen tarkkailtavansa oat touhunneet. Nyt tonttu keksi, että eihän hänen tarvitse joka kerta kipaista Koratunturilla, kun minäkin lähetän tietokoneelta postia kelle tahansa tuosta vain.
Niin tyypillistä Toukoa, kaikki pitää olla isooa ja äänekstä, myös fontin. Ja tuota oikeinkirjoitusta sietäisi vielä hieman harjoitella.
Tänään on vain satanut ja satanut harmaan taivaan täydeltä. Voiko ankeampaa olla? Touko oli asiasta samaa mieltä ja päätti tehdä hiukan lumitaikoja.
Itse hieman epäilin noin alkeellisten taikojen tehoa, mutta tonttua vain nauratti. Myöhemmin kävi ilmi, että se lumi taisikin ohjautua Etelä-Pohjanmaalle, jossa me joulun vietämme.
