Viikko lähempnä joulua! Toukokalenterin 7. luukku

Yök, huono olo, kitisi eräs tonttu.

Mutta ihmekös tuo. Olisi itsellänikin, jos pihistäisin ja ahmisin hetkessä itseni pituisen lakupötkön.

Hyvää itsenäisyyspäivä - 6. luukku

Hupsista, menipä täpärälle kuvan julkaisu, vaikka se valmiina olikin.

Hyvää itsenäisyyspäivää siis minulta ja Toukolta!

Joulukalenterin 5. päivä

Floristikoulusta hei. Tänään jatkui somistusharjoitukset ja laitoimme koulun puutarhan keidasosaston valmiiksi vastaanottamaan joulukukka-asiakkaita. (Seinän takaa kuultaakin joulutähtirivistöt).

Tässä hiukan keskeneräinen homma, joskin voiton puolella jo oltiin. Touko toki hyppi menossa mukana hauskuuttaen vähän muitakin kuin minua. Ai missäkö? Etkös näe...

Kaltaistensa joukossahan se!  Tai siis... noh, vähän sinnepäin. Tonttu kuin tonttu, vaikka parta ei kasvaisikaan.

Minulla kuluu vielä tuleva viikko stressin, huolen ja kiireen kanssa, kunnes seuraavat näyttöni ovat ohi ja pääsen vetämään vähän henkeä. Jospa sitten saisi vaikka siivottua kodin ja laitettua kunnolla joulun tupaan.

Julkista joulukoristusta ja Toukon seikkailujen 4. päivä

Koulussa tänään toteutimme samassa pihapiirissä olevan alakoulun itsenäisyysjuhlan koristuksen - ja ymmärtääkseni koristukset jäävät joulujuhlaankin saakka. Ei siis niinkään kukkia, vaan kestävää tunnelmaa.

Mutta kukas se siellä on?

Kas kummaa! Missäs vaiheessa Touko mukaan pääsi?

Opettaja ei antanut Toukon jäädä osaksi somistusta. Ajatella.

Touko riekkuu - joulukalenterin 2. ja 3. päivä

Eilen oli 1. adventti, mutta Toukolla oli tainnut unohtua, mitä se tarkoittaa.

"Ai niinkuin adventure?  Seikkailla osaan minäkin", tämä oman elämänsä Tarzan meinasi.

Mutta ei minun kärsinyt posliinikukka ole liiani, Touko kiltti!

Tänään Touko taisi kuulla, kun keskustelin autostani, joka on korjaamolla ja olisi vielä hyvän tovin.

"Ei tuo nyt niin vaikeaa voi olla."

Hyvää joulukuuta! 1. luukku

Tulihan se joulukuu sieltä. Ja sen mukana alkoi sadella luntakin - tosin valkoista maata uhkaa vielä ensi viikon plussasäät, mutta en vaivu vielä epätoivoon, koska tilanne näyttää valkoisen joulun kannalta aika hyvältä.

Tänään päiväsellä tuntui hassusti siltä, että jotain tästä joulukuusta puuttuu.  Vaan eipä kauaa, sillä postilaatikoiden ohi kulkiessa kuulin vaimeaa rapinaa.  Rotta? Orava?

No ei, löytyihän sieltä yksi puuttuva elementtikin. Pikapostina Korvatunturilta.

"Tai Bahamaltta", Touko väitti.

Tervetuloa taas seuraamaan yhden rasavillin tontun joulunodotusta.

Salaisen jouluystävän ensimmäinen paketti

Heipä hei! Niinhän siinä tahtoo käydä, että postattavaa olisi, mutta aika ei tahdo riittää itse postausten naputteluun. Mutta tämä kiilasi nt jonon kärkeen, nimittäin vastaanotin muutama päivä sitten Salaisen jouluystäväni ensimmäisen paketin.

Paketista paljastui huumaavaan tuoksuinen tuoksukynttilä, kaunista kangasnauhaa (tuleekin tareeseen) ja aivan ihastuttavat lusikat, vaikkapa glögiä varten. Lusikoissa on äärimmäisen kaunis patinoitu pinta ja eläinhahmot juuri mieleeni.

Kiitos salainen ystävä!

Joulukausi 2018 alkaa virallisesti tästä

Kas hei taas! Otsikkoni hiukan huijaa, koska olen kyllä aloittanut oikeassa elämässäni joulumietinnöt jo hyvissä ajoin. Ensimmäiset glögit on juotu 100 päivää jouluun-päivänä syyskuussa, vatsanpohjassa on kutitellut erilaisten joulun merkkien näkeminen kaupoissa, olen paistanut jo yhden testierän saaristolaisleipää joulua varten ja hieman on joulumieli hiipinyt jo sisustukseenkin.

Tämän joulun iso juttu sisustuksessa tulee itselleni olemaan kupari. Tuo kauniisti patinoitu lyhty on viimeisin löytöni.

Kuvan Princettian väriä on niin kovin vaikea toistaa kuvassa. Se on hohtavan pinkki.

Blogivaihdetta on vain ollut kovin vaikea saada päälle johtuen töistä ja floristin opinnoistani. Energiaa ja aikaa ei vain ole tuntunut riittävän. Mutta tänään paikallisen liikkeen jouluosastoa katsellessani iski täysillä se tunne, että nyt joulu ja joulutunnelma vyöryy päälle ja täyttää mielen niin paljon, että on pakko päästä purkamaan tätä iloa tekstiinkin. 

Eikä yhtään liian aikaisin, sillä aamulla herätessä näkymä oli tämä.

Kovin kauaa tää valkeus ei kestänyt, mutta talvihan se sieltä tulee.

Loppuvuoteni tulee todennäköisesti olemaan melko kiireinen juurikin opintojeni takia. Olen suorittamassa ennen joulua suuren näyttötutkintokokonaisuuden. Pyrin siitä huolimatta jo ihan aivojen nollauksen vuoksi päivittämään myös blogia. Näyttöni liittyvätkin vahvasti jouluun, joten eipä ainakaan pääse se kaikkkein tärkein opintojenkaan takia pääsemään mielestä.

Tervetuloa jouluun 2018! Tänä viikonloppuan olenkin matkaamassa Tampereelle katsastamaan Ikean ja Stockmannin jouluatarjontaa, joten jo perinteeksi muodostunut kuvapläjäys tulossa.