Toukon touhujen 5. päivä

Viime vuonna veljentyttö oli vielä niin pieni, ettei Toukon jekuille oiken riittänyt ymmärrystä tai kiinnostustakaan. Mutta tänä vuonan Touko halusi tehdä debyyttinsä myös heidän talossaan. Voi sitä jännitystä, kun kerroin, että Touko on ollut heillä tekemässä jotain hassua ja se pitäisi nyt etsiä. Ja mitä löytyikään - Touko oli taikonut vessanpöntön veden vihreäksi! Naurusta ei ollut tulla loppua.

Naurettavan helppo punasipulihilloke ja joulukalenterin 4. päivä

Lupasin viime postauksessa punasipulihillokkeen ohjetta ja se tuleekin jo tässä. Koe-erästä tuli nimittäin naurettavan hyvää ja tekeminen oli vielä naurettavamman helppoa.

Onneksi en ole vakavasti otettava ruokabloggari, kuva kun ei ole kaunein mahdollinen, eikä ollut resurssejakaan lavastaa jotain kaunista annoskuvaa. Koittakaa kestää.

Punasipulihilloke

Tästä annoksesta tulee isompi pilttipurkillinen, mutta suosittelen tekemään enemmän, jos syöjiä on useita. Ja muutenkin. Tähän nimittäin tulee himo.

• Noin 200 g punasipulia, eli 1 iso tai pari keskikokoista. Tämä ei ole niin grammantarkkaa.
• 1 valkosipulinkynsi
• 4 rkl öljyä
• 2 rkl sokeria
• 2 rkl valkoviinietikkaa (tai punaviinietikkaa, myös balsamietikka sopisi varmasti)
• 2 tl suolaa
• hyppysellinen rosmariinia ja/tai timjamia (tämän kanssa ei kannata liioitella, tarkoitus on tuoda hillokkeeseen vain hieman yrtin aromia kuitenkaan muita makuja peittämättä)

Kuumenna kattilassa öljy ja lisää kuutioitu tai siivutettu sipuli, hienonnettu valkosipuli ja sokeri. Kuullota, kunnes sipulit alkavat olla läpikuultavia. Älä ruskista.

Lisää etikka, suola ja yrtit. Halutessasi voit lorauttaa joukkoon myös hieman punaviiniä lisämakua tuomaan.

Anna hautua miedolla lämmöllä, kunnes sipuleista irronnut neste on hieman haihtunut ja seos on muuttunut hillokemaiseksi.

Syö melkein minkä tahansa ruoan lisukkeena, voileivän päällä, juustojen kanssa... Tässä on vain omat mieltymykset rajana.

---

Piipahdin tänään siskoni luona ja Touko tahtoi mukaan. Perillä tonttu katosi jälleen omille teilleen. Siskonpoika löysi Toukon lopulta kylpyhuoneesta. Oli lähtenyt kalaan.

Toukon joulukalenterin 3. päivä

Tänään juttelimme joukuaaton ruokalajeista ja uutena pöytään on tulossa maisteltavaksi ainakin ihana punasipulihilloke, jonka reseptin voisin laittaa myös tänne, kunhan olen koe-eräni tehnyt.

Touko tosin huuteli nurkasta, että hän ei ainakaan jaksa vielä jouluruokia ajatella, saati syödä, vaikka ei tässä nyt ihan siitä ollutkaan kyse. Tulipa myös selväksi, että tontutkaan eivät syö jatkuvasti lanttulaatikkoa. Ruoka-aikaan Touko nimittäin mankui myös itselleen oman tortillan. Näkyi olevan siitä mielissään, kun kastiketta on jo nenälläkin.

Taikaa Tuurin jäämaailmassa ja joulukalenterin 2. luukku

Viime vuonna Tuuri eli Keskisen kyläkauppa rakensi ensimmäisen kerran paljon ihastusta herättäneen jäämaailmansa. Myös tänä vuonna somistajat ovat päässeet toteuttamaan itseään melkein viime vuottakin enemmän. Muutaman kuvan ehdin napata ohi juostessani. Kauppa on nimittäin nykyään niin iso, että sinne jää jumiin tuntikausiksi, jos aikoo kaikki osastot tutkia huolella. Ja jos mielessä on vain joku tietty asia, niin on parempi suunnata suoraan sinne minne haluaa tai eksyy aivan sivupoluille.

Yksisarvisten vaunujen kyydissä sai myös kuvata itsensä. Tässä kuvassa sukulaismuksuja, ihan tuntemattomien lapsia en siis lähtenyt kuvaamaan tarkoituksella.

Kaupan joulukoristevalikoima on periaatteessa aika tavanomainen, joten en lähtenyt sitä kovin laajasti kuvailemaan. Mainittakoon kuitenkin esimerkiksi nämä talviset eläinhahmot, joita myös jäämaailmassa on käytetty. Niitä voisi käyttää myös oman jäämaailmaan luomiseen, sillä kaupalla on käynnissä Minun jäämaailmani -kilpailu. 

Näihin kulkuskuusiin minä ja äitini ihastuimme totaalisesti. Äiti lopulta osti itselleen oman, minun kannustukseni myötä toki. Saahan ihminen nyt joskus ostaa uutta koristusta kotiinsa, varsinkin kun sitä ei kovin usein tee. Tämä oli vielä toinen kerta, kun äiti kävi kuusta ihailemassa ja haikailemassa.

Myös nämä talot saivat minut haaveilemaan suuresta talosta, johon voisi rakentaa pienen talvisen kylän.

---

Touko vietti tänään aikaa yksin, mutta oli onneksi jälleen keksinyt keinon viihdyttää itseään. Kutsui tuota fanikuvaksi, mutta en tiedä johtuuko tontun taiteilijanlahjoista vai mistä, että minusta tuo näyttää enemmän pilakuvalta.

Joulukuun 1. - Tonttumme Touko on täällä taas

Joulukuun ensimmäinen päivä valkeni kirkkaana ja valkoisena ainakin täällä Pohjanmaalla, missä itse juuri nyt olen. Yöllä oli satanut puhdas kerros puuterilunta ja keltaisena hohtava auringonvalo sai kaiken kimaltamaan. Kyllä, joulu on tulossa.

Aamusella kuulin terassilta kummaa kopinaa. Ja kas - veijaritonttuni Touko palasi kuin palasikin luokseni uljaalla ratsullaan. "Kyllä taas kesti löytää sinut, kun et ollutkaan kotonasi", Touko soirusi.

Tervetuloa takaisin, ystävämme. Ja tervetuloa seuraamaan Toukon puuhia jälleen näin joulukalenterin muodossa

Salaisen jouluystävän toinen paketti

Huh, pääsinpä viimeinkin koneelle tekemään tämän postauksen. Oma tietokoneeni on nimittäin tällä hetkellä huoltomiesten hellässä huomassa, mikä on aiheuttanut pieniä ongelmia bloginkin päivittämisessä. Toki myös suvun pienimmän syntymäpäiväjuhlat ja kouluviikko on aiheuttanut hoppua.

Mutta asiaan, sain joitain päiviä sitten haltuuni Salaisen jouluystäväni toisen ja siis viimeisen paketin. Tai siis paketit.

Paketista paljastui jouluisia tarroja, teippiä ja kiiltokuvia, kivoja pakettikortteja, Kettu-kaerkkeja, kulkusia, minun väristäni lankaa ja puinen sievä joulukoriste, joka oli harmi kyllä mennyt ilmeisesti postissa rikki. Vähän enemmän olisi ehkä saanut olla siis toppauksia ympärillä. Toivottavasti saan koristeen vielä liimattua ehjäksi siististi.

Kiitokset salaiselle ystävälleni. Kunpa vain olisit muistanut paljastaa paketin yhteydessä, kuka oikein olit. Se olisi ollut hauska tietää.

---

Useimamt ovatkin jo ehkä huomanneet, että huomenna alkaa joulukuu. Jestas, miten aika rientää! Itse odotan jo malttamattomana kalenterieni ensimmäisen luukun avaamista. Sainkin siskonpojalta yhden lisää nimipäiväni kunniaksi. Aika liikuttava.

Täällä odotetaan kovasti myös yhden blogissakin tutuksi tulleen tontun paluuta. Saa nähdä, onko Touko itse pysynyt ajan kulumisessa mukana ja huomannut, että sen pitäisi olla huomenna taas minua ja muutamaa muutakin viihdyttämässä.

Joulumainosten parhaimmistoa brittien tapaan

Amerikassa ja erityisessä Britanniassa ollaan hulluna joulumainoksiin. Nuo tavaratalojen ja kauppaketjujen mainokset ovat yleensä tavallista pidempiä ja selvästi isolla rahalla tehtyjä. Aika tyypillistä myös on, että mainoksissa on joku koskettava tarina. Onpa joskus syytelty, että jotkut mainokset olisivat jopa liian itkettäviä joulumainoksiksi. (Syytän mm. John Lewisin kahden edellisen vuoden mainosta ja kyllä Sainsburyn raukka Mog-kissakin saa edelleen vedet silmiin)

Ihmiset odottavat tiettyjen tahojen joulumainoksia innolla jo etukäteen ja Youtubestakin löytyy nykyään oikein reaktiovideoita, joissa ihmiset katsovat niitä odotettuja mainoksia ensimmäistä kertaa. Ihan siihen en nyt lähtenyt, mutta tässä olisi muutamia tämän vuoden brittimainoksia. Nenäliinat esiin!

(Sainsbury's ei mielestäni tänä vuonna onnistunut ihan niin hyvin)

Marks & Spencer on ainakin lähtenyt jouluun kunnon mainosbudjetilla.

Ja sokerina pohjalla joulumainosten kuningas John Lewis ja Buster the Boxer.

Tosin ihan täydelliseksi tämän tekisi se, että ihmisten reaktio olisi lopussa iloisempi. Mutta kyllä tämä taitaa olla jo ihan all time-suosikkejani joka tapauksessa.

Salaisen jouluystävän ensimmäinen paketti

Aikansa se otti, mutta vihdoinkin sain käsiini Salaisen jouluystäväni ensimmäisen paketin. Surkeiden sattumusten sarjan vuoksi sain paketin postista vasta tänään, vaikka tiesin sen jo saapuneen. Mutta voi että iten riemastuttavalta tämän avaaminen jälleen tuntui. Tai siis näiden, sillä paketin sisältö oli paketoitu yksitellen kutkuttaviin paketteihin. Hätähousuna ehdin ensin avata kortin, jossa oli resepti pumpkin spice latteen. Tämän avulla osasin jo vähän aavistella, mitä tuleman pitää.

Ja niin paketista paljastuikin pussilliset kanelia, inkivääriä, muskottipähkinää ja neilikkaa eli pumpkin spice -mausteseoksen pääraaka-aineet, ruokokidesokeria, pari pussia jouluteetä sekä tuikkulyhty.

Kahvihammastani kolotti juuri sopivasti, joten päätin kokeilla kurpitsamaustekahvia heti. Tosin tein sen valmiiseen kahvijuomaan vähän oikaistakseni. Ja hyväähän siitä tuli. Mukavan mausteista. Pumpkin spice -sekoitukseni tein tämän ohjeen mukaan. Joissain ohjeessa on mukana myös maustepippuri.

Kiitoksia kahvihetkestä salaiselle ystävälleni! Ja vielä tiedoksi, että jos olet seuraava pakettia lähettämässä niin, että se olisi perillä 25.11.-4.12. niin lähettäisitkö sen saamaasi toiseen osoitteeseen, sillä olen tuolloin taas koulureissussa. (SmartPost käy edelleen) Näin paketti ei joudu odottelemaan yksinäisenä postissa.