maanantai 4. marraskuuta 2013

Joulun valoa ja väriä joka puolella

Voi veljet, kun taas riittää jouluista asiaa sitä mukaan, kun kaupat sun muut näkyvät tahot lähtevät joulutukseen mukaan. Mutta minä en valita. 

Kirjoitinkin tässä jo taannoin tuonne arkisemman blogini puolelle lähes kiihkeän puheenvuoron valokoristelun puolesta. Minusta on typerää ristiä näinkin pimeässä maailmankolkassa kaikki somistusvalot jouluvaloiksi ja sitten urputtaa siitä, ettei niitä saisi laittaa esille liian varhain. Eikö voitaisi vain nauttia siitä, että sitä pimeyttä pystyy jotenkin piristämään?

  

Joka tapauksessa, nythän kauppoihin on vaivihkaa hiipinyt myös ne jouluisemmat valot.  Tämä torni jäi mieleen yhtensä suosikeistani. Kuten kuvasta näkyy, valot eivät ole esillä suoraan, vaan kartio on päällystetty valkealla kankaalla, jonka läp valosarja näkyy tähtikuvioina. Livenä tämä on vielä hienompi ja voisin kuvitellakin hankkivani tällaisen vielä itsellenikin.
 

 Eräässä kotimaisemien sekatavarakaupassa on myös kovasti kivoja yllätyksiä nykyään. Näitä valopuita löytyi eri kokoisina aina näistä pöytämalleista parimetrisiin puihin. Tällainen voisi sopia sisustukseen myös ihan vain yhtenä tunnemavalaisimena. Joulunahan puun voisi vaikka koristella joillain siroilla roikkuvilla koristeilla.



 Jouluun ajatukseni vei myös tämä söpö punamarjainen kasvi nimeltä lamosalali, jonka hankkimme äitimme olohuoneeseen. Tästäkin kerroin enemmän tuolla toisen blogin puolella, jos jotakuta kiinnostaa. Toivottavasti kasvi kestää lupausten lupaisesti jouluun asti, sillä onhan tuo nyt todella hyvin jouluun istuva. (Eikä muuten ollut hinnallakaan pilattu, tästä piti pulittaa Prismassa alle viisi euroa)



lauantai 2. marraskuuta 2013

Toivepostaus - ilmapallojäälyhdyt

Lukija nimeltä Sirpa toivoi kommenttiloorassa, että kertoisin tarkemmin, miten viime joulun alla tein pyöreät jäälyhdyt ilmapalloja käyttämällä. Aihe varmasti kiinnostaa useampia, joten päätin pyhittää ohjeille oman postauksensa.

Itse olen sitä mieltä, että ilmapallolyhdyt oli jopa helpompi tehdä kuin perinteisemmät jäälyhdyt ämpärissä. Tai ainakin minä onnistun joko jäädyttämään ne ämpärilyhdyt läpikotaisin tai hajottamaan ne kumoamisvaiheessa.

jäälyhdyt ilmapalloista
Tältä ne viime vuoden ensimmäiset tekeleet näyttivät. Muistelin, että minulla olisi ollut kuvia myös kynttilöiden kanssa, mutta ne ovat mystisesti kadonneet.

Lyhtyjen tekemiseen tarvitaan yksinkertaisesti ilmapalloja ja vettä. Jotain väriainetta voi lisätä veteen, jos haluaa värillisiä lyhtyjä. Itse suosin värittömiä.

Ilmapallot täytetään ihan kraanavedellä, kuten täyttäisi vesi-ilmapalloa. Ilmapalloa ei kuitenkaan kannata täyttää aivan pinkeäksi asti, ettei se vain räsähdä rikki ennen aikojaan. Täytä palloa sen verran, mink kokoisen lyhdyn itse haluat. Toki myös pallon tilavuus vaikuttaa kokoon. Jos tahdot isompia lyhtyjä, varaa suurempia palloja.

Kannattaa muista myös vanha niksi: kylmällä vedellä tulee sameampaa, valkoisempaa jäätä, mutta kuumalla vedellä kirkkaampaa. Toiset taas vannovat kirkkaita lyhtyjä tehdessään veden keittämisen nimiin, mutta sitä en itse ole kokeillut.

Kun pallossa on tarpeeksi vettä, solmi sen suu tiukasti kiinni. Sitten vain koko hoito ulos jäätymään. Jos tahdot hyvin pystyssä pysyviä lyhtyjä, laita pallo ihan vain tasaiselle, kovalle alustalle, niin siihen muodostuu tasainen pohja. Jos taas haluaa oikein pyöreitä lyhtyjä, pallot voi vaikka ripustaa roikkumaan jonnekkin. Myös ihan pehmeään lumeen asettelu voisi saada pyöreämpää jälkeä aikaan.

Itse en millään muista, miten pitkään viimeksi lyhtyjä jäädytin, mutta se riippuu hyvin paljon pakkasasteista ja lyhdyn koosta. Kannattaa siis jäädyttää lyhtyjä niin, että jäätymistä voi tarkkailla. Kun lyhty on jäätynyt sen verran, että se on ulkoreunoilta kestävän paksu, mutta keskeltä sula, kuori ilmaallo varovasti jään ympäriltä.

Jos lyhdyssä ei ole koloa itestään, tee sellainen rikkomalla jäätä pikkuisen lyhdyn päältä. Tämä helpottuu esimerkiksi valuttamalla kuumaa vettä lyhdyn päälle. Siis vähän, muuten lyhty sulaa. Itse testasin viimeksi tätä vaihetta ihan hanasta vettä valuttamalla, mutta veden paine aiheutti reiän myös lyhdyn pohjaan. Tämä tosin ei ole mikään maailmanloppu, kunhan lyhty on muuten ehjä. Se itseasissa voi myös helpottaa kynttilän asettamista lyhtyyn, kun lyhdyn saa vain nostaa kynttilän päälle, eikä sitä tarvitsee ujuttaa sisään yläkautta. 

Jos veden antaa jäätyä ihan kokonaan, tuloksena ei ole lyhtyjä, mutta omalla tavallaan hauskoja koristeita puutarhaan tai terassille. Syntyneet jääkuulaat muistuttavat ilmakuplakuvioineen marmorikuulia.
Nyt vain pakkasia odottelemaan.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Stockmannin jouluosastolla unohtuu kaikki muu

Eilen maanantaina alkupäivä ei sujunut niin hyvin. Kroppaa särkki edellisen illan PMMP-keikan jäljiltä ja flunssan ensimmäiset oireet olivat väksiin hyväksyttävä tosiasia.

Mutta sitten keksin tarkistaa, että koskas se Stockmannin Argoshallin jouluosasto oikein avattiinkaan... Ai viisi päivää sitten!? Nyt ollaan oltu aikaisessa, sillä aiemmin tuo joulufanien mekka on avattu vasta marraskuun alussa. Sinne siis ja voiko parempaa päivän pelastusta ollakaan kuin vaellella keskellä jouluisuuttaa vailla kiirettä minnekään. (valehtelematta taisin haahuilla hyllyltä toiselle noin tunnin verran silmät loistaen)

Nyt seuraa siis pieni kuvapläjäys, joten silitelkää tietokoneitanne lohduttavasti kannustukseksi, varsinkin jos ette ole suorituskyvystä niin varmoja.

Viime vuonnahan Stockmnnin jouluteemana oli punainen väri ja kimaltavat sydänkuviot. Tänä vuonna on menty toiseen tunnelmaan talvisen sinisen teemavärin, huurrutettujen kuusien ja lumitähtikuvioiden kanssa.

Itse koristeiden joukossa oli aiemmiltakin vuosilta tuttuja aiheita ja täysin samoja koristeitakin, mutta yleisilmeessä löytyi selkeät eronsa. Viime vuonnahan trendinä nätti olevan hieman överi amerikanhenkisyys, todella kirkas ja runsas glitter sekä neonvärit. Tämän vuoden tarjonta painottuu melko perinteiseen ja osittan skandinaaviseeen ilmeeseen. Värikkäämmällä osastolla selkeänä trendinä nousi syvät jalokivivärit, jotka kieltmättä näyttävät aika hyvältä.


Sitä viime vuoden suorastaan lasermaisen tehokkaasti silmiin säihkyvää kimallusta ei onneksi tänä vuonna ollut. Toki muutamat esineet oli silläkin valeltu, mutta nekin taisivat olla vanhempaa mallistoa. Glitteriä toki oli tehokeinona käytetty, mutta hyvin paljon maltillisemmin. Sähäkän glitterin sijaan kimmellystä oli haettu muun muassa tyylikkäillä jalokivikoristuksilla, josta yllä kaunis esimerkki.(Kuinka monta bloggaajan heijastusta kuvassa näkyy?)

 

Myös kullalle ja hopealle oli sijansa kuin myös pastelliväreille. Itseäni ilahdutti myös ihan rehti punavalkoisen teeman sekä kirkkaan lasin ja "kristallin" runsaus


Eläinhahmoista perinteisten porojen rinnalle oli napattu muun muassa pöllöjä (mikä ilahduttaa varmaankin monia), pingviinejä ja jääkarhuja. Nyt muuten toivon, että olisin ottanut tarkemman kuvan myös noista pöydällä nököttävistä kristallikarhuista. Ne olivat aika veikeitä.


Nuo poropallaot ja niiden alapuoelella pilkistävät pilkkupallot olivat aika kivoja. Hymyilin itsekseni myös pöllömaatustakalle, joka voisi olla vaikka kiva lahja jollekin pöllöfanille. Jo tutuksi käyneet kärpässienikoristeet olivat saaneet rinnalleen myös valkoisia sieniä.

 

Näistä pidin myös paljon. Tosin nuo helminauhapallot eivät ole valokuvassa niin edukseen kuin luonnossa. 

Tietysti joukossa oli sijansa myös leikkisämmille ja kirkkaammanvärisille koristeille. Olen muuten huomioinut, että robotit ja mansikat ovat tainneet tulla Stockmannin jouluun jäädäkseen. Ovatkohan ne olleet suosittuja?



Nämä olivat erikoisimpien hahmojen joukossa. Ihmettelin ensin, että onko tuo kummallisen muika hahmo vasemmalla todella muumipeikko. Sitten pidin sitä virtahepona, mutta porohan se taitaa sarvineen olla. Itse en näistä juuri pitänyt.

Vähän löytyi myös tyylikästä mustavalkoista, sekä tietysti noita pastellisia herkkukoristeita.




On kakkua ja cupcakeja sokerihumalaan asti. Nuo kimaltavat, oudot piparihahmot tosin menivät miinuslistalleni. Livenä näyttivät vielä kummallisemmilta.

Suosikkiosastoni taisi kuitenkin olla tämä. Kauniita vaaleita sävyjä sopivalla kimmellyksellä, luonnonläheisiä aiheita metsäneläimineen ja käpyineen. Suloista menneiden aikojen tunnelmaa.

 

 Harmillisen huonosti kuvautui nuo pakkauksessa olevat pallot. Ne ovat varmasti ihastuksen huokauksia aiheuttavia niille, jotka rakastavat vanhanajan koristeellisuutta. Etenkin nuo kameekoristeiset pallot olivat aika upeita. 

Onnistuin saamaan pakkomielteen myös noista kauniin huurteisista päärynöistä ja omenoista sekä siitä ajatuksesta, että vielä joskus ripustan kuuseeni timantteja. Nuo kävyt olivat puolestaan malliltaan ja sävyltään täydellisiä, muttajoku oli taas riehaantunut glitterpurkin kanssa.


Nuo litteät kiiltokuvakoristeet ovat viehättäneet minua pitkään, mutta ainakin nämä yksiköt olivat minusta liian suurikokoisia kuuseen ripustettavaksi. Minusta kuusessa ei saa olla liian suuria koristeita, ettei sen ilme muutu liian raskaaksi. Jonnekin muualle noita voisin laittaakin. Vaikka ihan vain seinälle.

Tuo toinen kuva pääsi mukaan ihan vain siksi, että erikoisen huumorintajuni vuoksi itseäni nauratti se, miten sorjat ballerinat ovat asettuneet herkkupöytien ääreen.

Mutta niin, mikä oli tämän vuoden Kummallisin koriste -voittaja? No nämä:

Tein tuolta myös ostoksia, tosin osittain siskoni puolesta puhelinyhteyden välityksellä. Siskolla kun tosiaan on edessä ensimmäinen täysikokoinen joulukuusi, mutta koristeet puuttuvat. Omia hankintojani esittelen myöhemmin lisää.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Ensimmäinen paketti Salaiselta Jouluystävältäni

Huh ja hurraa, vihddoinkin pääsin palautumaan reissun päältä ja hakemaan postista Salaisen Jouluystävän paketin. Se olikin hilkulla, sillä junani oli hulppeat kaksi tuntia myöhässä ja ehdin postiin viime hetkillä. Haettava kuitenkin oli ja kylläpä piristikin ryytynyttä mieltä. Aivan vatsanpohjasta kutkutti, kun kotiin kävellessä kassin pohjalla paketti kalahteli mukavan lupaavasti. (Juu, henkinen lapsi minussa rakastaa yhä kovia paketteja, vaikka näin aikuisiällä myös ne pehmeät on kivoja)

Ja oi mitä kaikkea sainkaan. Nyt on kyllä tämä minun tonttuni tainnut käydä pienellä tiedonhankintaretkellä täällä blogissanikin kuin myös tuolla jouluttoman blogin puolella, sen verran osuva lahja oli.


Sain tuollaisen ihanan talolyhdyn, jonka perään olen hieman haikaillutkin, kotikyltin, kaksi erilaisat pientä enkelipiparimuottia, sinisävyisiä Vallilan Kelohonka-kuosisia lautasliinoja (jotka kuvautuivat harmillisen huonosti muovin läpi, mutta kuosista pidän kovasti) sekä oikein minun väriseni kortin.


Lyhtykin pääsi heti hommiinsa. Kiitos Salainen Jouluystäväni, tämä ilahdutti kovasti!


torstai 24. lokakuuta 2013

Joulumusiikki on päästetty kahleistaan

O-ou, tästä se taas todella lähtee. Minulla on yleensä ollut sääntönsä se, etten kuuntele joululauluja kuin vasta lokakuun alkupuolella olevan syntymäpäiväni jälkeen. Tänä vuonna raajaa tuli venytettyä vielä pidemmälle ihan sattumalta.

Nyt kuitenkin eksyin Spotifyn ja Youtuben "kielletylle puolelle". Tunnelmointi saa luvan alkaa.

Tänäkin vuonna tiedossa on uusia joululevyjä. Kotimaisilta artisteilta joululevyt on tiedossa ainakin sykähdyttävän kaunisääniseltä Johnna Kurkelalta ja vastapainona legendaariselta, käheämmän ja varttuneemman äänen omistavalta Paula Koivuniemeltä. On muuten Paulan ensimmäinen joululevy koskaan, ei uskoisi noinkin pitkän uran aikana siltä tähän asti välttyneen. Nämä levyt ilmestyvät 15.11.


Joululevy on tulossa myös a cappella-ryhmä Club for Fivelta. Itse pidän joululauluista kovasti moniäänisenä, mutta toivon, että Club for Five ei tällä 8.11. julkaistavalla levyllä tyylittele liikaa. Kun on kyse perinteisistä lauluista, niin liian erilaiselta kuulostava versio on ainkin itselleni yleensä liian sitkeä pala, jolloin ne jäävät kuuntelematta. Olen toiveikas, koska levyä on kuvattu pelkistetyksi. Hauska pieni sattuma muuten on, että sekä Johanna Kurkelan että Club for Fiven levyillä on myös kappalle "Prinsessalle", joka ei varsinaisesti joululaulu ole.


Oman kortensa kekoon ovat kantamassa myös söpö teinitähti Isaac Elliot sekä Olli Lindholm. Jälkimmäinen ei itseäni kiehdo yhtään laulajana, mutta samalla olen hankalan dilemman edessä, koska hänen levynsä on sanoittanut Vexi Salmi, jonka lyriikat ovat aina olleet hienoja. Eih, pitääkö tässä ihan sen vuoksi kuunnella Yö-solistia? Voisiko en äänen jotenkin muuttaa tietokoneella?

Ulkomaisista artisteista kiinnostavimmat joulujulkaisut tulevat mielestäni r'n'b-tähti Mary J. Bligelta ja popimmalta Kelly Clarksonilta. Erityisesti Maryn tumma ääni on mieleeni. Levy on itseasiassa jo ilmestynyt ja sillä on mukana myös useampia ei-joululauluja, kuten Sound of Musicista tuttu My Favourite Things. Hyvin istuvat kuitenkin joululaulujen lomaan tunnelmaltaan.


Nyt lokakuun alussa on ilmestynyt myös kokoelma vuosi sitten kuolleen legendaarisen Mr. Christmas Andy Willaimsin joululevytyksistä 50-70-luvuilta. Andy Williamsin lauluja ovat varmasti kuulleet kaikki tietämättäänkin. Andy muistetaankin erityisesti näistä nykyisin ah, niin retroista jouluohjelmistaan.



perjantai 18. lokakuuta 2013

Hei Salainen Jouluystäväni

Haluan välittää viestin Salaiselle Jouluystävälleni, joka on kenties jo ehtinyt ihmetellä, onko hänen lähettämänsä paketti saavuttanut minua ollenkaan. Toivottavasti siis seuraat blogiani.

Olen ollut reissun päällä parisen viikkoa ja palaan kotiin vasta maanantaina. En siis ole ollut vastaanottamassa pakettiani, joka on todennäköisesti saapunut tällä välin. Käyn noutamassa paketin heti, kun ennätän ja teen siitä postauksen. Pahoittelen viivästystä, mutta aikataulut menivät nyt hieman ristiin.


torstai 12. syyskuuta 2013

Salainen jouluystävä selvillä

Osallistun tosiaan tänä vuonna ensimmäisen kerran Salaiseen jouluystävään ja iiiks - sain tietää juuri kenelle minä saan alkaa keksiä jouluisa yllätyksiä.

Pientä haastetta omaan tonttuiluuni tuo se, että minulla on hänestä suhteellisen vähän tietoa. Toisaalta se kuitenkin antaa aika vapaat kädet, mutta samalla aiheuttaa pientä painetta siitä, onko paketit mieluisia. Onnistuin tosin ammatin tuomien salapoliisitaitojen perusteella kaivamaan hiukan lisää tietoa esiin, joten eiköhän sen ja muutaman hauskan yhteensattuman turvin tästä selvitä kunnialla.

Hih, rakastan kaikkea salaperäistä ja jo tämän pienenpostauksen kirjoittaminen kieli keskellä suuta etten paljastaisi liikaa, antoi hymyilyttävän innostussäväyksen.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Jouluhaasteen vastauksia

Olen seurannut hymyillen, miten useat joulublogit ovat kuin taikaiskusta heräilleet tauoltaan samanaikaisesti. Liekö tämä jonkinlainen dominoefekti - kun yksi alkaa aktivoitua, alkaa muidenkin ajatukset lentää jouluun.

Sain seuraavan, jo tutuksi käyneen haasteen sekä Joulun ilo - että Joulun kuiskaus -blogeista. Kiitoksia.  Aion vastata nyt heidän kysymyksiinsä ja jättää alle omat kysymykseni, mutta en varsinaisesti ohjaa haastetta enää henkilökohtaisesti kenellekään, koska haaste on jo monet blogit kiertänyt. Kysymyksiini saa siis vastata, jos se tuntuu hauskalta.
Säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja jolta haasteen sait.

2. vastaa annettuihin kysymyksiin.

3. Keksi 11 uutta kysymystä, jotka haluat antaa seuraavalle.

4. Valitse viisi blogia, jolla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
Kysymykseni Joulun kuiskaukselta:

Ihanin joulukukka?
Hyasintti tuoksun vuoksi, mutta parina viime vuotena olen kovasti ihastunut myös pienikukkaiempiin Princettia-joulutähtiin.

Askarteletko jouluisia juttuja ja millaisia?
Kyllä, ainakin kortit pyrin tekemään itse. Askartelui riippuvat aina vähän siitä, miten minulla on aikaa ja millaisiin ohjeisiin törmään joulun alla. Käsillä tekijän askartelu on kuitenkin mieluisaa.

Millainen lahja opettajalle on mielestäsi paras?
Minulla ei ole lapsia, enkä ole opettaja, joten vaikea sanoa. Mutta veikkaisin opettajan saavan aina niin sen verran lahjoja, että itse antaisin esimerkiksi jotain syötävää tai muuten pois käytettävää. Hyvä idea voisi olla antaa useamman perheen kanssa yhdessä lahjakortti vaikkapa hemmotteluhoitoon.


Paras joulusuklaa?
Fazerin konvehtirasiat tai ihan vain Fazern sininen.

Inspiroivin joulukirja?
Tone Merete Stenklövin ja Miriam Nilsen Morkenin "Lämmin joulu". Siinä on paljon hurmaavia, mutta helposti toteutettavia käsityöohjeita. Tämän kirjan inspiroimana tein viime jouluna myös jouluhiireni Hiiskatin ja Himputin. Nyt onnistuinkin ostamaan Lämpimän joulun antikvariaatista ihan omakseni.


Oletko ostanut jo joululahjoja jemmaan?
Aina suunnittelen, että tänä vuonna sen teen, mutta en koskaan tule ajatelleeksi. Toisaalta pidän joululahjojen hankkimisesta juuri joulun aikaan.



Parhain joululeivonnainen?
Jonkinlainen jouluinen kakku.

Teetkö joulun alla To do listoja?
Takuulla, etenkin ihan joulun lähellä, kun haalin itselleni tekemistä niin paljon. 


Teetkö itse joulukortit?
Mahdollisuuksien mukaan kyllä. Tuntisin itseni vähän tylsäksi ja laiskaksi, jos en tekisi.

Käytkö joulukirkossa?
Ei ole kuulunut ohjelmaan, mutta jos sopiva tilaisuus osuisi eteen, niin miksi ei.

Kalkkuna vai kinkku? 
Ehdottomasti kinkku.


Kysymykseni Joulun ilon Lunakuulta: 

Parhain saamasi joululahja?
Yksittäistä lahjaa on vaikea sanoa, mutta parhaita on yleensä tarpeeseen tulevia käyttöesineitä tai nappiin meneviä yllätyslahjoja.

Karmein saamasi joululahja?
Jätetään tämä nyt mainistematta. Menneet on menneitä.

Mistä tiedät että joulu on tullut?
Meillä on tapana paistaa kinkku jo aatonaaton aikana, joten joulun tulosta kertoo yleensä se, kun aatonaattoaamuna herää ja haistaa hiljalleen paistuvan kinkun.

Paistetaanko ja syödäänkö teillä yksi kinkku ennen joulua?
Ei, se veisi jollain lailla hohdon itse joulukinkusta.

Oletko käynyt ulkomailla joulumarkkinoilla? Jos olet niin missä? Jos et niin missä haluaisit käydä?

En ole, mutta haluaisin kyllä. Keski-Euroopan kuuluisat markkinat houkuttelisi.

Haavejoulusi?
Että ihan koko suku olisi koossa. Nykyisin kun monet perheet viettävät joulua vuorovuosin muualla. Täydellsitä olisi, jos olisi kaunis talvipäivä, pakkasta kuitenkin vain alle -10 astetta, ja satelisi hiljalleen lunta. Haaveilen myös siitä, että saisin joulunviettoon mukaan sen oman rakkaan, jota ei ole vielä löytynyt.

Joululaulu, joka pursuaa korvista ulos?
Joulumaa. Minä en vain pidä siitä.

Käytkö kirkossa tai muualla kuuntelemassa joululauluja?
Kauneimpiin joululauluihin täytyy päästä joka vuosi ja käyn mielelläni myös muissa konserteissa, jos saan mahdollisuuden.

Minkälaista joululahjapaperia käytät mieluiten? Yksinkertaista vai kuviollista vai jotain muuta?
Suosin yksinkertaisen kauniita papereita. Kuviota saa olla, mutta ei riemunkirjavaa ja liian levotonta.

Miten lähipiirisi suhtautuu sinun joulu "hössötykseen"?
Lähipiiri pitää joulusta myös, mutta vähän maltillisemmin. Hössötykselleni hymähdellään, mutta kyllä siitä pidetään, että askartelen, koristelen, kokkaan ja leivon koko perheen ja suvun iloksi.

Lempijouluvalosi?
Aito tuli, oikeastaan. Sähkövalojakin löytyy ja niissä pidän värittömistä ja kauniista valoista. En kaipa värikkäitä ja välkkyviä diskovaloja.


Kysymykseni muille

1. Minkä jouluherkun haluaisit osata tehdä, mutta et ole vielä oppinut? Mikä siinä on vaikeaa?

2. Mikä ruoka joulupöydästäsi on löydyttävä?

3. Minkä uuden perinteet haluaisit liittää joulunviettoosi?

4. Millaisista joulukoristeista pidät?

5. Minkätyyppiset joulualaulut ovat suosikkejasi?

6. Viettäisitkö joulun mieluiten aikuisseurassa vai lasten kanssa lapsekkaasti?

7. Mitä kuuluu jouluaattoaamuusi?

8. Voisitko viettää joulua ulkomailla?

9. Mikä on lempijouluaskareesi?

10. Mikä on suosikkiaskarteluohjeesi?

11. Suositko joulukoristelussa perinteisiksi tulleita asioita vai uudistatko koristelun joka vuosi?